Eduskunta hyväksyi maaliskuussa uuden lain työvoimapalvelujen järjestämisestä. Lain perusteella julkisten työ- ja elinkeinopalvelujen järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. Tämän myötä valtion noin neljätuhantinen TE-henkilöstö siirtyy kunnille liikkeenluovutuksena.

Se, että Suomi on maailman onnellisin maa, on merkittävissä määrin kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävän työn ansiota. Näin arvioi KT:n johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen.

Työturvallisuslain muutoksilla täsmennetään työnantajan yleistä velvollisuutta huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Täsmennykset tulevat lain 8, 10, 11 ja 14 pykäliin.

Tasa-arvolain mukainen velvoite tehdä tasa-arvo­suunnitelma tulee varhaiskasvatukseen. Lisäksi kesäkuun alussa tulevat voimaan sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ennaltaehkäisyä koskevat säännökset.

Vuoden alussa tuli voimaan uusi henkilöstörahastolaki (934/2010).  Samalla kumottiin 22 vuotta vanha henkilöstörahastolaki, jota ei voinut soveltaa kunnissa ja kuntayhtymissä.

Mitä on kuntatuottavuus valtakunnan tasolla?

Tuottavuus ei riitä yksinään kuvaamaan kunnallisten palvelujen onnistumista valtakunnan tasolla. Sen rinnalle tarvitaan laatua ja vaikuttavuutta kuvaavia mittareita ja tunnuslukuja. Tästä vallitsee kunta-alan tuottavuuden tutkijoiden kesken yksimielisyys.

Tuloksellisuus tarkoittaa organisaation suorituskykyä, jota voidaan mitata mm. tasapainotetulla mittaristolla (BSC). Tämä on kuntatason mittaristo ja tarkoitettu johtamisen ja kehittämisen välineeksi.

Sairastamisen vähentämistä ei kannata pitää huonona tavoitteena, mutta mittaamista olisi syytä laajentaa koskemaan myös työolojen laatua. Mitä aikaisemmin hyvinvoinnin puutteisiin tartutaan, sitä suurempi hyöty on toimenpiteistä. Kustannukset kasvavat, jos joudutaan toimimaan vasta ongelmien ilmettyä. Tästä syystä ennaltaehkäisevään toimintaan kannattaisi kiinnittää erityistä huomiota.

Kari Parikka on hoitanut Tampereen kaupungin työsuojelutehtäviä vuodesta 1978 lähtien. Tehtäväkenttä on vuosien mittaan laajentunut.

– Nykyisin työympäristöpäällikkö on sekä työolojen että -hyvinvoinnin kehittäjä, sanoo Parikka.