Yhteiset näkemykset tuottavuuden vahvistamiseksi ja työpanoksen kasvattamiseksi tarjoavat tulevalle hallitukselle hyvän keinovalikoiman edistää hyvinvointivaltiomme toimintaedellytyksiä. Yksi merkittävimmistä yhteisistä johtopäätöksistä on, kuinka tuntuvasti julkisen sektorin tuottavuuden parantuminen helpottaisi julkisen talouden tasapainottamista.

”Jos ei uskalleta luopua nykyisistä toimintatavoista, se voi johtaa juustohöylämäiseen leikkaamiseen”, Pohteen johtaja Ilkka Luoma sanoo. 

Espoon kirjastopalveluiden johtaja Ritva Nyberg on työskennellyt noin 30 vuotta kirjastoissa eri tehtävissä. Hän kertoo kokeneensa kirjastotyön aina merkitykselliseksi.

Ratkaisuna on ollut esimerkiksi Ruotsista ja Tanskasta poikkeava, mittava velkaantuminen. Se on kuitenkin vain tilapäinen keino.

Eduskunta hyväksyi maaliskuussa uuden lain työvoimapalvelujen järjestämisestä. Lain perusteella julkisten työ- ja elinkeinopalvelujen järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. Tämän myötä valtion noin neljätuhantinen TE-henkilöstö siirtyy kunnille liikkeenluovutuksena.

Se, että Suomi on maailman onnellisin maa, on merkittävissä määrin kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävän työn ansiota. Näin arvioi KT:n johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen.

Työturvallisuslain muutoksilla täsmennetään työnantajan yleistä velvollisuutta huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Täsmennykset tulevat lain 8, 10, 11 ja 14 pykäliin.

Tasa-arvolain mukainen velvoite tehdä tasa-arvo­suunnitelma tulee varhaiskasvatukseen. Lisäksi kesäkuun alussa tulevat voimaan sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ennaltaehkäisyä koskevat säännökset.

Vuoden alussa tuli voimaan uusi henkilöstörahastolaki (934/2010).  Samalla kumottiin 22 vuotta vanha henkilöstörahastolaki, jota ei voinut soveltaa kunnissa ja kuntayhtymissä.