Juuan kunnanjohtaja Henri Tanskanen on tyytyväinen kuntansa muuttolukuihin, vaikka kuolleisuus pitääkin huolen siitä, ettei väkiluku pääse kasvamaan. 4 500 asukkaan kunnassa noin 20 hengen vuosittainen muuttovoitto on kuitenkin luku, jolla harva Pohjois-Karjalan kunta pääsee ylpeilemään. 20 vuoden historia muuttotappiokuntana on saatu kääntymään.

KT ja Sote ry kertoivat 3. lokakuuta valtakunnansovittelija Anu Sajavaaralle hyväksyneensä sovintoehdotuksen erillissopimuksesta kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusten soveltamisesta.  

Saavutetun ratkaisun takana on historiallisen vaikea työmarkkinakierros.  

Laadukas varhaiskasvatus on tärkeä osa työn ja perheen yhteensovittamista. Suomessa yhä useampi lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen, ja osuutta halutaan kasvattaa. Suomi jää silti muista Pohjoismaista selvästi jälkeen kaikenikäisten lasten varhaiskasvatukseen osallistumisasteissa.

KT aloitti neuvottelut Superin ja Tehyn kanssa uudelleen heti kesätauon jälkeen. Vain muutaman tapaamisen jälkeen järjestöt kriisiyttivät neuvottelut hengenvaarallisiin lakkoilmoituksiin. Työriitaa sovitellaan jälleen valtakunnansovittelijan johdolla.

Jyväskylä on tunnettu koulu- ja opiskelukaupunkina. Kaupungin oppilaitoksista valmistuu vuosittain tuhansia nuoria toiselta ja korkea-asteelta. Suurin osa valmistuneista nuorista ei kuitenkaan jää Jyväskylään. Samaan aikaan monet kaupungin yrityksistä sekä kaupunki itse kärsivät työvoimapulasta.

Projektipäällikkö Olga Silfver luotsaa maaliskuun alussa 2021 aloittanutta KOSKE-osaamis­keskusta, joka edistää korkeakoulutettujen maahanmuuttajataus­taisten espoolaisten työllistymistä.

Koronapandemia aiheutti kahden viime vuoden aikana isoja shokkeja talouteen. Rajoitustoimet vaikuttivat eri toimialoilla hyvin eri tavoin. Valtiot velkaantuivat, kun ne hyvittivät pandemian kustannuksia yrityksille ja kansalaisille.

Kunta- ja hyvinvointitaluetyönantajat KT julkaisee syyskuussa uudet hallitusohjelmatavoitteensa tulevalle hallituskaudelle.

Stigmatisaatio on todella viheliäinen ongelma, koska se liittyy niin vahvasti ihmisen perusluonteeseen. Näin kertoo stigmaan perehtynyt väitöskirjatutkija ja sosiaalityön asiantuntija Essi Rovamo.