Ammatillisen koulutuksen reformilain perusajatus on työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen. Lainsäädännöllä ei kuitenkaan luoda työssäoppimispaikkoja yrityksiin tai työpaikolle, vaan niiden syntyminen jää paikallisten toimien varaan.

Kuntakentän muutoksille ovat tunnusomaista organisaatioiden jatkuvat muutokset yhdistymisistä yhtiöittämisiin, sopimuksiin ja muihin palvelujen järjestämisen tapoihin.

Työhyvinvoinnin voi tietenkin määritellä monella eri tavalla. Itse pidän siitä, että yhteys työn tarkoitukseen ja tuloksellisuuteen on määritelmässä selvästi näkyvissä. Ei ole hyvä, jos työhyvinvointi jää muusta toiminnasta erilliseksi asiaksi.

Palvelun laatu ja vaikuttavuus on johdon ja henkilöstön yhteinen tavoite. Henkilöstön työhyvinvoinnin ja tehokkaasti tuotetun palvelun välillä on selkeä yhteys, jota selittää asiakaslähtöisyys, työn imu ja hyvä henkilöstöjohtaminen.

Kun KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas kuuli 8. maaliskuuta sote-uudistuksen kaatumisesta, ensimmäisiä ajatuksia oli harmitus, jota maakuntien valmistelijat kokevat.

Sote- ja maakuntauudistuksen projektiryhmä asetti kesäkuussa 2017 sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteisen työryhmän arvioimaan, voidaanko kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien erillisyydestä työeläkejärjestelmässä luopua.

Koska OVTES:n lukiota koskevat määräykset eivät tunteneet korvausperustetta tutortyöstä, KT ja JUKO sopivat erillisellä virka- ja työehtosopimuksella tutortyön korvaamisesta.
Näin on mahdollista hyödyntää valtion myöntämää eritysavustusta kuntien alueellisena yhteistyönä tehtäviin hankkeisiin. Valtion on varannut erityisavustuksiin yhteensä miljoona euroa.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmisteleva Toimi-hanke sai työnsä päätökseen helmikuussa. Hankkeessa valmisteltiin uudistusta, joka parantaisi työllisyyttä ja toimeliaisuutta ja vähentäisi eriarvoisuutta. Tavoite oli tukea poliittisia toimijoita ja eduskuntavaaleihin valmistautuvia puolueita muodostamaan näkemyksiään.

KT on valmis kehittämään aktiivimallia, koska se tukee työllisyyttä ja työnhakijoiden nopeampaa työllistymistä. Omatoimisen työnhaun mallia tarvitaan turvaamaan työvoiman saatavuutta.

Vuoden 2018 työolobarometrissa työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat kohentuneet edellisvuodesta kaikilla mittareilla mitattuna. Työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa hyvin työtahtiinsa ja työtehtäviinsä sekä työnjakoon ja työnteon paikkoihin.