Sote-uudistuksen suunnittelu täyttää lehtien palstat ja vie virkamiesten ajan. Se on jättänyt varjoonsa todellisen tulevaisuuden megatrendin, joka on jo käynnistynyt. Digitalisaation ja tekoälyn tuleminen nimittäin muuttaa olennaisesti työn sisältöä ja organisointia.

Kuntien taloushallinnon ulkoistaminen on yleistynyt. Esimerkiksi kirjanpidon teetti jo vuonna 2015 ostopalveluna noin joka viides kuntatoimija.

Monetran alku on vuodessa 2012, kun Oulun kaupunki, johon yhdistyi neljä ympäristökuntaa, ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri päättivät siirtää palkanlaskennan ja taloushallinnon saman katon alle.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän rahoitusvaje suhteessa vahvistettuun talousarvioon on tänä vuonna noin 40 miljoonaa euroa. Summan suuruus ei tullut yhtymän toimitusjohtajana loppukesästä aloittaneelle Marina Erholalle yllätyksenä.

Laadukas kouluruoka, luotettava sähkösopimus tai saavutettava terveydenhuolto ovat

Jarkko Virtanen, Turun omistajaohjausjohtaja & KT:n yritysjaoston puheenjohtaja:

”Kuntien palveluita on yhtiöitetty viimeisen 20 vuoden aikana paljon, koska osakeyhtiöt tuovat julkisiin palveluihin lisää tuottavuutta. Itse asiassa jo osakeyhtiölain mukaan yhtiöiden pääasiallinen tarkoitus on tuottaa rahaa omistajiensa käyttöön.

Työelämän mullistuksissa rekrytointiosaamisenkin täytyy mukautua muuttuvaan toimintaympäristöön. Maakuntauudistuksen, some-kanavien haltuunoton, tietojärjestelmien käyttöönoton ja muiden arjessa kuplivien muutosten keskellä esimies on rekrytoidessaan edelleen työhönoton perusasian äärellä kohtaamassa ja arvioimassa ihmisiä.

Keskipohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite liittää sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erikoispalvelut yhteen.