”Jos ei uskalleta luopua nykyisistä toimintatavoista, se voi johtaa juustohöylämäiseen leikkaamiseen”, Pohteen johtaja Ilkka Luoma sanoo. 

Espoon kirjastopalveluiden johtaja Ritva Nyberg on työskennellyt noin 30 vuotta kirjastoissa eri tehtävissä. Hän kertoo kokeneensa kirjastotyön aina merkitykselliseksi.

Ratkaisuna on ollut esimerkiksi Ruotsista ja Tanskasta poikkeava, mittava velkaantuminen. Se on kuitenkin vain tilapäinen keino.

Eduskunta hyväksyi maaliskuussa uuden lain työvoimapalvelujen järjestämisestä. Lain perusteella julkisten työ- ja elinkeinopalvelujen järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. Tämän myötä valtion noin neljätuhantinen TE-henkilöstö siirtyy kunnille liikkeenluovutuksena.

Se, että Suomi on maailman onnellisin maa, on merkittävissä määrin kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävän työn ansiota. Näin arvioi KT:n johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen.

Työturvallisuslain muutoksilla täsmennetään työnantajan yleistä velvollisuutta huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Täsmennykset tulevat lain 8, 10, 11 ja 14 pykäliin.

Tasa-arvolain mukainen velvoite tehdä tasa-arvo­suunnitelma tulee varhaiskasvatukseen. Lisäksi kesäkuun alussa tulevat voimaan sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ennaltaehkäisyä koskevat säännökset.

Tässä KT-lehden numerossa päätimme pureutua työllisyyteen. Aihe on ajankohtainen, koska kunnissa valmistellaan suurta TE-uudistusta, jonka aika koittaa vuoden 2025 vaihteessa. Samaan aikaan hallitus ponnistelee työllisyysasteen nostamiseksi.

Työvoimapula on kaikkein suurinta kunta- ja hyvinvointialoilla. Se vaikeuttaa merkittävästi lakisääteisten peruspalvelujen tuottamista. Tämä on tunnistettu hallitusohjelmassa ja työvoimapulan ratkaisemiseksi on esitetty useita keinoja. Nyt on olennaista konkretisoida toimenpiteet mahdollisimman nopeasti.