Molemmissa katsauksissa kiinnitetään huomiota Suomen julkisen talouden tilanteeseen ja erityisesti sen epätasapainon korjaamiseen. Voimakkaasta väestön ikääntymisestä johtuen Suomella on edessään kestävyysvajeeksi kutsuttu ongelma. Julkisia menoja kasvattaa lisääntyvä hoidon tarve.

Miten työhyvinvointia ja osaamista pitäisi johtaa tulevaisuudessa julkisella sektorilla? ​Keravan perusopetusjohtajan Terhi Nissisen ykkösvastaus on panostaa työn muokkaamiseen.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Sampo Pehkonen on työskennellyt Suomen palkkatilastojen parissa jo seitsemän vuoden ajan. Siinä ajassa on työllisyyttä kuvaava työssäkäyntitilasto tullut hänelle tutuksi.

Vain muutama vuosi sitten mediassa lueteltiin, mitkä ammatit ovat vaaravyöhykkeessä tietotekniikan lisääntyneen käytön vuoksi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen silloisen raportin mukaan joka kolmas työpaikka oli uhattuna.

Syksyllä 2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain seurauksena päiväkoteihin tulee uusi tehtävä, varhaiskasvatuksen sosionomi.

Kunta-alan työsuojelun kehittäminen perustuu laaja-alaiseen työelämätietoon useiden toimijoiden yhteistyönä. Tärkein kunta- ja seurakunta-alan työsuojelun yhteistoimintaa kehittävä yhteistoimintaelin ns. kuntaryhmä toimii Työturvallisuuskeskuksen yhteydessä.

Palkansaajat ansaitsevat työeläketurvaa useimmiten työntekijän eläkelain (TyEL), merimieseläkelain (MEL) ja vuoden 2017 alusta julkisten alojen eläkelain (JuEL) mukaan.

Hallitus tavoittelee työllisyystoimia, joiden työllisyysvaikutus on hallituskauden aikana 80 000 lisätyöllistä.