TE-palvelulakiin kannattaa valmistautua nyt

Eduskunta hyväksyi maaliskuussa uuden lain työvoimapalvelujen järjestämisestä. Lain perusteella julkisten työ- ja elinkeinopalvelujen järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. Tämän myötä valtion noin neljätuhantinen TE-henkilöstö siirtyy kunnille liikkeenluovutuksena.

Kuntien kannattaa aloittaa varautuminen muutokseen jo nyt, sillä muutosaikataulu on tiukka. Kunnilla pitää olla lokakuun loppuun mennessä esittää työ- ja elinkeinoministeriölle suunnitelma työvoimapalvelujen järjestämisestä.

– Suunnitelmasta pitää käydä ilmi laissa tarkoitettujen työllisyysalueiden muodostuminen, KT:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Patrik Tötterman kertoo.

Kunnilla on kolme vaihtoehtoa, miten ne voivat jatkossa muodostaa te-palvelunsa. Kunnat voivat muodostaa itsenäisesti laissa tarkoitetun uuden työvoimaviranomaisen ja työllisyysalueen. Tämä vaihtoehto voi tulla kyseeseen pääasiassa silloin, jos kunnassa on yli 20 000 henkilön työvoimapohja.

Toinen vaihtoehto työvoimapalvelujen hoitamiseen on kuntayhtymä. Kolmannessa mallissa kunnat voivat tehdä yhteistyötä siten, että yksi kunnista toimii vastuukuntana.

– Yhteistoimintaneuvottelut on käytävä kunnissa ajoissa ja ennen kuin työnantaja ratkaisee, miten työvoimapalvelut jatkossa järjestetään, koska muutoksella on vaikutusta henkilöstöön, KT:n neuvottelujohtaja Anne Kiiski sanoo.

Kiiski muistuttaa, että TE-palvelujen muutos vaatii yt-neuvottelut sekä kunnissa että valtiolla, koska liikkeenluovutus tulee käsitellä yhteistoiminnassa, vaikka henkilöstön siirron tavoitteena ei olekaan vähentää työntekijöitä.

Siirtyvän henkilöstön määrää ei voida vielä tietää tarkasti lokakuussa, koska valtion yt-neuvotteluita ei ole vielä tällöin saatu päätökseen. Niiden on arvioitu kestävän vuoden 2024 lokakuuhun asti.

– Silti ministeriölle lähetettävään suunnitelmaan on liitettävä tehtävään hoitamiseen varattavat talous- ja henkilöstövoimavarat sekä niiden kohdentuminen eri toimipisteisiin. Henkilöstömäärät voivat olla tässä vaiheessa vielä laskennallisia, Tötterman neuvoo.

Työllisyystavoitteet painottuvat alkuun

Palvelut siirtyvät nyt lähemmäs kuntalaisia.

– Nyt voidaan joustavammin yhdistää erilaisia palveluja, kuten esimerkiksi koulutuspalveluja ja TE-palveluja, Tötterman arvioi.

Uudistuksen valtakunnallinen tavoite on ensi vaiheessa 7000–10 000 työnhakijan työllistyminen. Kunnat hyötyvät rahallisesti, jos omat työnhakijat työllistyvät nopeasti.

Malliin sisältyy porkkanan lisäksi myös keppi. Kunnat joutuvat nimittäin osallistumaan työttömyysturvamaksuihin aikaisempaa aiemmin ja laajemmin: jo noin kolmen kuukauden työttömyyden aiheuttamien peruspäivärahamaksujen jälkeen.

Kuntien sakkopäivälaskuria ei katkaise enää kuin aito työllistyminen. Pelkkä työvoimapalvelu, kuten esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen, ei siis enää vapauta kuntia maksuvelvollisuudestaan.

– Työllistyminen voi tulla nyt voimakkaammaksi päämääräksi heti, mikä on hyvä, sillä työttömyyden pitkittyminen vaikeuttaa työllistymistä, Tötterman sanoo.

Rahoitus jäi samalle tasolle kuin valtiolla

Uudet työllistämistavoitteet voivat lisätä TE-henkilöstön työtehtäviä. Silti palveluihin ei ole varattu aiempaa enempää rahaa. KT ajaa rahoituksen lisäämistä kunnille.

– TE-palveluja ei siirretä sellaisenaan valtiolta kunnille, vaan kunnille siirtyy uusia tehtäviä, joten sen pitäisi näkyä rahoituksessa, Tötterman huomauttaa.

Työntekijät siirtyvät kunnissa uusien virka- ja työehtosopimusten piiriin. Uudet työnantajat arvioivat, perustetaanko kullekin siirtyvälle henkilölle virka- vai työsuhde. Kun kyse on julkisen vallan käytöstä, perustetaan virkasuhde.

– Tasapuolinen kohtelu on onnistuneen muutoksen kulmakivi, Tötterman sanoo.

KT tukee kuntia uudistuksessa tarjoamalla edunvalvontaa, juridista tietoa ja sidosryhmäyhteistyötä. KT on perustanut muutoksen tueksi Työllisyyden edistämisen työnantajaverkoston, johon voi liittyä mukaan KT:n Linja-palvelussa tai ottamalla suoraan yhteyttä KT:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntijaan Patrik Töttermaniin.

– Kannattaa osallistua verkoston toimintaan, koska sieltä saa muutostukea henkilöstösiirron toteuttamiseen, KT:n neuvottelujohtaja Anne Kiiski sanoo.