Jos kehityskeskustelut tuntuvat puuduttavalta pakkopullalta, kannattaa ottaa mallia Kaarinasta. Kaupungin laskentapäällikkö Merja Uuttu lähti viime keväänä alaistensa kanssa kävelemään. Idea syntyi yhdessä henkilöstön kanssa.

– Talvella palaverissa mietimme, että enemmän pitäisi tehdä jotain muuta kuin istua pöydän ääressä, Uuttu muistelee.

Kunta-alan työntekijöiden keski-ikä oli 45,7 vuotta vuonna 2013. Suurimman ikäryhmän muodostivat 50–59-vuotiaat, joita oli yli kolmannes. Toisaalta keskimääräinen eläkkeellä oloaika on pidentynyt 2000-luvulla useilla vuosilla samalla, kun väestön eliniän odote on kasvanut. Erityisesti fyysisesti raskaista ammateista jäädään usein työkyvyttömyyseläkkeelle.

Vuosityöajan kokeilu vakuutti Vantaan Ylästön koulun rehtorin Erkki Tulkin. Hän haluaisi järjestelmästä pysyvän.

– Olisi hyvä, jos vuosityöaika saataisiin alkavalla sopimuskierroksella osaksi käytäntöä. Pitäisi tähdätä siihen, että edes koulukohtaisia kokeiluja vuosityöajasta voitaisiin aloittaa syksyllä 2015.

– Ihmisten kesken syntyy aina jonkin verran erimielisyyksiä. Halusimme matalan kynnyksen prosessin, jotta riidat voitaisiin käsitellä nopeasti, kertoo Joensuun työhyvinvointipäällikkö Minna Piiroinen.

Esimiehen keskeinen tehtävä työn kuormittavuuden hallinnassa on työtehtävien ja työn tavoitteiden selkeyttäminen, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä. Kunnissa tehtäväkuvat on määritelty pääosin tarkasti. Sairaaloissa ne on Härmän mukaan määritelty jopa liiankin yksityiskohtaisesti, mikä vähentää mahdollisuuksia joustoihin.

Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa kokeiltiin, kuinka palveluja voi muuttaa asiakaslähtöisiksi. Kokeilu kuului kolmivuotiseen pilottiin osana Osaamisen ennakointi kuntapalveuissa -hanketta. Päijät-Hämeen pilotissa olivat mukana mm. alueen koulutuskonsernin lisäksi alueen sosiaali- ja terveysyhtymä sekä ennakointiverkosto.

Palvelujen vaikuttavuuden ja talouden tasapainottamisen kannalta on merkitystä myös sillä, mitä tapahtuu yksikölle, joka onnistuu toimintansa kehittämisessä. Onko seurauksena arvostus ja tuki kehittämiselle – vai mahdollisten toiminnan tehostamisen myötä syntyneiden säästöjen ohjaaminen muille yksiköille?

Yhteistoimintamenettelyä koskevat keskeiset säännökset ovat KYtL:n 4 ja 5 sekä 7 - 9 ja 13 §:t. Yt-menettely tulee käydä ennenkuin työnantaja tekee päätöksen irtisanomisista.

Jyväskylän kaupungissa selkiytyi keväällä 2013 tietoisuus siitä, millaiset suitset talous tarvitsisi yleisen taloustilanteen, valtioneuvoston kehyspäätösten ja omien tehostamistarpeiden toteuttamiseksi. Tavoitteeksi konkretisoitui 50 miljoonan euron vähennys käyttömenoista tai 900 henkilötyövuoden vähennys vuosina 2014–2016.