Tilastokeskuksen yliaktuaari Sampo Pehkonen on työskennellyt Suomen palkkatilastojen parissa jo seitsemän vuoden ajan. Siinä ajassa on työllisyyttä kuvaava työssäkäyntitilasto tullut hänelle tutuksi.

Vain muutama vuosi sitten mediassa lueteltiin, mitkä ammatit ovat vaaravyöhykkeessä tietotekniikan lisääntyneen käytön vuoksi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen silloisen raportin mukaan joka kolmas työpaikka oli uhattuna.

Syksyllä 2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain seurauksena päiväkoteihin tulee uusi tehtävä, varhaiskasvatuksen sosionomi.

Kunta-alan työsuojelun kehittäminen perustuu laaja-alaiseen työelämätietoon useiden toimijoiden yhteistyönä. Tärkein kunta- ja seurakunta-alan työsuojelun yhteistoimintaa kehittävä yhteistoimintaelin ns. kuntaryhmä toimii Työturvallisuuskeskuksen yhteydessä.

Palkansaajat ansaitsevat työeläketurvaa useimmiten työntekijän eläkelain (TyEL), merimieseläkelain (MEL) ja vuoden 2017 alusta julkisten alojen eläkelain (JuEL) mukaan.

Hallitus tavoittelee työllisyystoimia, joiden työllisyysvaikutus on hallituskauden aikana 80 000 lisätyöllistä.

Tätä yhdistelmää on pohdittu ja myös sovellettu viimeisen puolen vuoden ajan hyvin monessa paikassa ja yhteydessä. Kokemuksia ja tutkimustietoakin on kertynyt. Niistä nousee esiin muutamia painavia tekijöitä.

KT:n perustaminen ajoittuu keskitettyjen työmarkkinasopimusten aikakauden alkuun. Samaan aikaan tuli voimaan kunnallinen virkaehtosopimuslaki ja laki kunnallisista työehtosopimuksista. Myös ensimmäinen kunta-alan neuvottelu- ja sopimusjärjestelmää säätelevä pääsopimus sovittiin samoihin aikoihin.

Valmentava johtaminen ja itseohjautuvat työyhteisöt voivat muuttaa työkulttuuria merkittävästi, uskoo Järven