Muutamilla paikkakunnilla sote-palveluiden valinnanvapautta on jo kokeillaan. Keski-Uudellamaalla ollaan pitkällä – ja tyytyväisiä.

Niin yksityiset kuin julkiset palveluntarjoajat joutuvat kokeilun aikana pohtimaan, miten ne ottavat huomioon sekä asiakkaat että eurot.

Viime vuoden suuri ponnistus, kilpailukykysopimus, on nyt voimassa. Vireillä on jo jatko, kikyssä sovitun Suomen mallin muovaaminen sopimuksiksi.

Laki velvoittaa kunta-alan työnantajia pitämään huolta työntekijöiden turvallisuudesta. Lain kirjainta täytyy tietysti noudattaa, mutta samalla tulee huolehdittua ihmisten hyvinvoinnista ja työn tuottavuudesta.

Esimiehillä on valta ja voima pitää huolta työyhteisön turvallisuudesta. Tueksi on tarjolla monenlaisia neuvoja ja käytäntöjä, joilla esimies voi estää ja korjata ongelmia.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n analyysin mukaan syinä ovat keskitetty palkkamalli, työnantajien ja työntekijöiden vanhat vastakkainasettelut sekä heikko lainkuuliaisuus.

Laitonta lakkoilua ovat lisänneet ammattiyhdistysliikkeen sisäiset valtataistelut ja kauna maan hallitusta kohtaan.

Johtamisoppien perinteisessä jaossa ihmisten johtaminen (leadership) erotetaan asioiden johtamisesta (management). Sanojen tulkinnoista on monia näkemyksiä, samoin johtamistapojen keskinäisestä suhteesta. Keskiössä on kuitenkin ihminen.

Muutoksen ohella puheena oli luottamus. Sitä korosti muun muassa sote- ja maakuntauudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti.

KT:n arvion mukaan uusi varhaiskasvatuslaki johtaisi tuhansien lastenhoitajien irtisanomisiin ja kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien saatavuusongelmiin.

Lisäksi laki nostaa kuntien palkkakustannuksia KT:n arvion mukaan lakiesityksessä arvioitua enemmän.

Vastuullisuus on jo pitkään ollut keskeinen käsite yritystoiminnassa. Sitä vastoin kuntien vastuullisuudesta on alettu puhua vasta viime aikoina. Aihetta tutkineelle Kemijärven henkilöstöjohtajalle Paula Alatalolle vastuullisuus tarkoittaa yhteistoimintaa ja avoimuutta asioiden eteenpäin viemisessä.

Parlamentaarisen enemmistöhallituksen ohjelman vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoihin on poikkeuksellisen suuri. Siksi puolueiden vaaliohjelmiin ja varsinaisiin hallitusneuvotteluihin pyritään vaikuttamaan monelta taholta. Myös KT valmistelee omia hallitusohjelmatavoitteitaan.

Kunta-alalla työskenteli 419 000 palkansaajaa lokakuussa 2017. Henkilöstömäärä väheni 2 233 palkansaajalla eli puolella prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Tiedot ovat Tilastokeskuksen tuoreesta kuntasektorin palkkatilastosta.