Kunta- ja hyvinvointitaluetyönantajat KT julkaisee syyskuussa uudet hallitusohjelmatavoitteensa tulevalle hallituskaudelle.

Stigmatisaatio on todella viheliäinen ongelma, koska se liittyy niin vahvasti ihmisen perusluonteeseen. Näin kertoo stigmaan perehtynyt väitöskirjatutkija ja sosiaalityön asiantuntija Essi Rovamo.

Monessa kuntaorganisaatiossa laadittiin korona-aikana uudet etä- tai hybridityöohjeet, jotka on nyt otettu käyttöön. Hybridityössä haetaan onnistunutta tapaa yhdistellä etä- ja lähityötä. Joidenkin organisaatioiden ohjeissa puhutaan myös monipaikkaisesta työstä.

KT on mukana hankkeessa, koska kunta-­ala ja hyvinvointialueet tarvitsevat osaajia muun muassa sosiaali-­­ ja terveydenhoitoon, varhaiskasvatukseen ja opetukseen, kaavoitukseen ja rakentamiseen. Suomen houkuttelevuutta ja osaamista kansainvälisessä rekrytoinnissa on parannettava.  

Onneksi elämäntilanteet vaihtelevat, eikä mikään ole ikuista – eivät edes flunssa-aallot, eikä varsinkaan lapsuus. Joustoa voi kaivata myös koiranpennun ottanut tai muistisairaasta omaisestaan huolehtiva.

Työrauhan arvo ja merkitys korostui historiallisen vaikealla työmarkkinakierroksella. Sovintoehdotuksen hyväksyminen luo edellytykset myös sille, että uudet hyvinvointialueet pääsevät aloittamaan toimintansa hallitummin henkilöstösiirroissa. Paikallista sopimustoimintaa voidaan nyt valmistella yhdessä kaikkien ammattijärjestöjen kanssa.

Hintojen nousuvauhti yllätti budjetin valmistelussakin. Elokuussa talousarvioesitystä tehtäessä velkaantumisen määräksi vuonna 2023 arvioitiin runsaat 6 miljardia euroa. Hintojen nousuun sidottujen sosiaaliturvaerien ennakoitua suurempi kasvu ja kasvaneet korkomenot nostivat arvion syyskuun budjettiriihessä noin 8 miljardiin euroon.

Ennen vuotta 1995 kunta-alan palkkaus perustui puhtaasti ammattinimikkeeseen. Esimerkiksi keittiöapulaisen palkkaluokka sijoittui haarukkaan Y 17–21, lakimiehen Y 31–34. Palkat eivät joustaneet, vaikka ihmisen työnkuva olisi muuttunut poikkeuksellisen vastuulliseksi tai vaativaksi.

Suomalaisten työaika joustaa enemmän kuin missään muualla EU:ssa. Vuonna 2019 tehdyn EU:n laajuisen työvoimatutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista kokee voivansa päättää työpäivänsä alkamis- ja päättymisajoista vähintään jossain määrin. Kaikista EU-maiden kansalaisista näin vastasi vajaat 40 prosenttia.

Sosiaali- ja perhepalvelujen toimialajohtaja Mika Forsberg katsoo, että joustavuus ja työntekijöiden elämäntilanteiden huomiointi auttavat pitämään kiinni hyvistä työntekijöistä.