Organisaatioiden johto, esimiehet ja henkilöstö ovat tehneet epävarmoissa olosuhteissa valtavan määrän työtä uudistusten valmistelussa ja johtamisessa. Pelkästään nyt alas ajettavissa muutosorganisaatioissa on työskennellyt noin tuhat henkeä.

Uuden työaikalain soveltamisala säilyy yleisenä eli työaikalaki koskee kaikkea työ- ja virkasuhteessa tehtävää työtä. Lain 2 §:ssä säädetään poikkeuksista soveltamisalasta. Poikkeuksia olisi tulkittava suppeasti.

Työaikalainsäädäntö on edelleen pakottavaa oikeutta, mutta se sallii kuitenkin laajasti laista poikkeamisen valtakunnallisilla työ- ja virkaehtosopimuksilla.

Kiistassa oli kyse siitä, että jos työnantajalla on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen III luvun 30 §:ssä tarkoitettu perusteltu syy muuttaa työvuoroluetteloa, onko työnantajalla oikeus tehdä vastaava muutos myös muualle työvuoroluetteloon siten, ettei säännöllinen työaika tasoittumisjaksolla ylity tai alitu.

Kuntatyöpaikkojen perhemyönteisyyttä selvitettiin KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteisellä selvityksellä syksyllä 2016. KT:n yhteyshenkilöt kunnissa ja kuntayhtymissä pitivät onnistunutta työn ja muun elämän yhteensovittamista merkityksellisenä sekä henkilöstön työhyvinvoinnin että työpaikan houkuttelevuuden kannalta.

Lääkärivajeet näyttävät kääntyneen kasvuun, vaikka keskimäärin koko maan vaje on vielä pienehkö. Vahvan talouskasvun vuodet ovat saattaneet vetää lääkäreitä yksityissektorille töihin. Vajeessa on runsaasti alueellista ja ryhmäkohtaista vaihtelua.

Työterveyslaitoksen mukaan epäsäännöllinen vuorotyö voi aiheuttaa monia terveysriskejä. Tutkimusprofessori Mikko Härmän sanoo terveysriskien tiedostamisen olevan entistä tärkeämpää, koska ensi vuonna voimaan tuleva uusi työaikalaki sallii epäsäännöllisen vuorotyön laajentamisen. Muun muassa yötyön teettäminen tulee aiempaa helpommaksi.

Omasta sairaudesta johtuvia sairauspoissaoloja oli kunta-alalla keskimäärin 17 päivää vuonna 2018.

Vuonna 2018 kuntatyöntekijät olivat poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 17 päivää. Lyhyet, 1–3 päivää kestävät sairauspoissaolokerrat jatkoivat kasvuaan, mutta myös pidemmät poissaolot kääntyivät nousuun vuonna 2018.

KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt sopivat eräiden kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen  (KVTES 2018–2019) vuosilomamääräysten muuttamisesta. Uudet sopimusmääräykset ovat vuosilomaluvun 5 §:n 4 ja 5 momentit sekä 11 § :n 3 momentti. Muutokset perustuvat huhtikuun alussa voimaan tulleisiin vuosilomalain muutoksiin.

Paikallinen järjestelyerä 1.1.2019 sisältyy kaikkiin kunta-alan sopimuksiin. Valtaosassa kuntia ja kuntayhtymiä päätökset järjestelyerien käyttämisestä perustuivat työnantajan ja palkansaajajärjestöjen yhteisymmärrykseen. Vain harvoin päätökset järjestelyerien käyttämisestä syntyivät työnantajan yksipuolisella päätöksellä.

Tulorekisteri otettiin käyttöön vuoden 2019 alussa, minkä jälkeen kunnat ja kuntayhtymät ryhtyivät ilmoittamaan maksamansa kootusti palkat sinne. Aiemmin palkkatiedot ilmoitettiin erikseen Verohallinnolle, Kelalle, Työllisyysrahastolle ja työeläkeyhtiöille.