Työelämän mullistuksissa rekrytointiosaamisenkin täytyy mukautua muuttuvaan toimintaympäristöön. Maakuntauudistuksen, some-kanavien haltuunoton, tietojärjestelmien käyttöönoton ja muiden arjessa kuplivien muutosten keskellä esimies on rekrytoidessaan edelleen työhönoton perusasian äärellä kohtaamassa ja arvioimassa ihmisiä.

Työnhakijoiden ja työntekijöiden persoonallisten ominaisuuksien sekä tietojen ja taitojen arvioinnissa käytetään erilaisia henkilö- ja soveltuvuusarviointitestejä. Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) 13 §:ssä säädetään, millä edellytyksillä työnantaja voi tällaisia testejä toteuttaa.

Virkasuhteista opetushenkilöstöä rekrytoitaessa tulee melkein poikkeuksetta käyttää julkista hakumenettelyä, jos opettaja valitaan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen.

Määräaikaiseen virkasuhteeseen voidaan ottaa myös ilman julkista hakumenettelyä, jos valitaan kelpoisuusvaatimukset täyttävä opettaja.

Työnantaja käytti määräaikaisuuden perusteena opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetuksen 986/1998 13 a §:ää. Sen mukaan opettaja voidaan pedagogisen pätevyyden puuttuessa palkata antamaan opetusta sillä ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa suorittaa pedagogiset opinnot. Pykälä ei kuitenkaan liity viran määräaikaiseen täyttämiseen.

Kunnat ja kuntayhtymät ovat rekrytoineet noin 46 500 uutta henkilöä vuoden aikana. Tämä vastaa kymmentä prosenttia koko kunta-alan henkilöstömäärästä, joka on 449 000. Tieto perustuu Tilastokeskuksen kunta-alan palkkatilaston lokakuun poikkileikkaustietoon vuosilta 2015 ja 2016.

KT Kuntatyönantajien selvityksen mukaan vuonna 2016 täydennyskoulukseen osallistui 71 prosenttia kuntasektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä. Täydennyskoulutuspäiviä oli keskimäärin 3,4 koulutettua henkilöä kohden.
Ammattiryhmittäin tarkasteltuna eniten täydennyskoulutusta annettiin lääkäreille, hammaslääkäreille sekä muulle korkeakoulutetulle sote-henkilöstölle.

Kuntasektorilla palkansaajien lukumäärä oli 2006 noin 428 000. Vuoteen 2011 mennessä työntekijöiden määrä kasvoi yli 440 000:een. Sen jälkeen lukumäärä on vähentynyt viitenä vuotena peräkkäin. Vuoden 2016 lokakuussa kunta-alalla oli 421 000 palkansaajaa.

Euroopan komissio julkaisi huhtikuun 2017 lopulla aloitteen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista sekä sitä tukevista toimista.

Pilarissa esitellään 20 periaatetta, kuten minimitoimeentulo, sukupuolten tasa-arvo ja eläkkeet.

Jämsän kaupungin parin vuoden takaisessa esimiesten ja keskijohdon EKJ-koulutuksen ohjausryhmän tapaamisessa pohdittiin uusia työnteon tapoja. Esiin nousi ajatus tablettien käytöstä: Mitä kaikkea niillä voitaisiin tehdä tulevaisuuden työssä?

Työn tekemisen tavat ja sisällöt tulevat muuttumaan tekoälyn ja robotisaation myötä. Mitä se tarkoittaa kunta-alalla? Minkälaisia palveluja kuntien pitäisi osata tarjota asukkailleen tulevaisuudessa? Teknologinen kehitys ei johda yhteiskunnallisiin muutoksiin väistämättä, vaan myös ihmisten valinnat vaikuttavat tulevaisuuteen.