Erimielisyys koski terveyskeskussairaalan osastonsihteerien työaikamuotoa. Osastonsihteerit työskentelivät terveyskeskussairaalan potilasosastolla ja heihin sovellettiin yleistyöaikaa. Kiistassa oli kyse siitä, täytyikö osastonsihteereihin soveltaa KVTES III luvun 8 §:n mukaista toimistotyöaikaa vai 7 §:n mukaista yleistyöaikaa.

Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia vuonna 2018 oli yhteensä 402 619 eli seitsemän prosenttia. Määrä on noussut Suomessa tasaisesti. Vuonna 2000 ulkomaalaistaustaisia oli 113 000 (2,2 prosenttia väestöstä) ja kymmenen vuotta myöhemmin 237 000 (4,4 prosenttia).

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomen väestö ikääntyy ennennäkemätöntä tahtia. Vuoteen 2040 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa reilusta puolesta miljoonasta yli yhdeksänsataan tuhanteen.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen vuonna 2016 sopiman kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja.

Koska työllisyysaste kuitenkin lasketaan virallisesti 15–64 -vuotiaasta työikäisestä väestöstä, väestön ikääntyminen ei eläköitymisen kautta juuri vaikuta työllisyysasteeseen. Sen ongelmallisuutta havainnollistavat paremmin työllisten määrän kehittyminen suhteessa koko väestöön sekä ns. taloudellinen huoltosuhde.

Hallitus antoi työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajan nostamista koskevan esityksen 7. marraskuuta. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2020.

KoHo on yksi kolmesta kunta-alan pääsopijajärjestöstä. Irtisanominen koskee kaikkia osapuolia, jos jokin osapuolista irtisanoo pääsopimuksen. Tämä tarkoittaa, että irtisanomisajan jälkeen pääsopimuksesta sovelletaan vain tiettyjä määräyksiä, kunnes uusi pääsopimus on astunut voimaan.

Kuntien ja kuntayhtymien tarve säästää henkilöstömenoissa lähes kaksinkertaistuu tänä vuonna vuoteen 2019 verrattuna. Viime vuonna kunnat säästivät henkilöstömenoissa 190 miljoonaa euroa eli 0,9 prosenttia henkilöstömenoista.  

Kuntatalouden tilanne on historiallisen huono. Tulojen ja menojen välinen epätasapaino on poikkeuksellisen suuri. Vuoden 2019 tilinpäätösten ennakkotiedot ovat huonoimmat nykyisen kirjanpitojärjestelmän aikana ja kertovat karua kieltä kuntien todellisesta tilanteesta. Veroja korotetaan, velkaantuminen kasvaa ja sopeutustoimet jatkuvat.

Painavin vaikuttava tekijä on kuntatalous ja sen kehno tila. Kunnilla, kaupungeilla ja niiden perustamilla kuntayhtymillä ovat rahat vähissä. Perinteisesti kunta-alalla on ollut hyvin vähän yt-neuvotteluja, mutta viime vuonna taloudellinen tilanne pakotti käyttämään näitä keinoja poikkeuksellisen laajalti.