Sopimusneuvotteluita käydään alenevien talouden kasvulukujen ympäristössä ja hyvä työllisyyskehitys on pysähtynyt. Kuntatalouden tilanne on historiallisen huono. Kunta-alan yt-neuvotteluiden ennakoitua suurempi määrä kertoo talouden tilasta ja sopeutustarpeista.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän rahoitusvaje suhteessa vahvistettuun talousarvioon on tänä vuonna noin 40 miljoonaa euroa. Summan suuruus ei tullut yhtymän toimitusjohtajana loppukesästä aloittaneelle Marina Erholalle yllätyksenä.

Koska kuntien ja kuntayhtymien kuluista noin puolet on henkilöstömenoja, vaikeissa taloustilanteissa säästöjä on haettava myös niistä. Kunnissa ja kuntayhtymissä ovat yleistyneet talouden tasapainottamisohjelmat, joilla henkilöstömenoissa ei haeta vaikutukseltaan lyhytkestoisia säästöjä, vaan taloutta suunnitellaan useaksi vuodeksi eteenpäin.

Pitkään Mehiläisen lääketieteellisenä johtajana toimineella, lääketieteen tohtori Jarmo Karpakalla on kokemusta terveysjohtamisesta niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta. Hän on toiminut johtavana ylilääkärinä Kainuun sairaanhoitopiirissä ja Oulun diakonissalaitoksella ja sittemmin 15 vuotta terveysyhtiö Mehiläisen lääketieteellisenä johtajana.

Erimielisyys koski terveyskeskussairaalan osastonsihteerien työaikamuotoa. Osastonsihteerit työskentelivät terveyskeskussairaalan potilasosastolla ja heihin sovellettiin yleistyöaikaa. Kiistassa oli kyse siitä, täytyikö osastonsihteereihin soveltaa KVTES III luvun 8 §:n mukaista toimistotyöaikaa vai 7 §:n mukaista yleistyöaikaa.

Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia vuonna 2018 oli yhteensä 402 619 eli seitsemän prosenttia. Määrä on noussut Suomessa tasaisesti. Vuonna 2000 ulkomaalaistaustaisia oli 113 000 (2,2 prosenttia väestöstä) ja kymmenen vuotta myöhemmin 237 000 (4,4 prosenttia).

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomen väestö ikääntyy ennennäkemätöntä tahtia. Vuoteen 2040 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa reilusta puolesta miljoonasta yli yhdeksänsataan tuhanteen.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen vuonna 2016 sopiman kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja.

Koska työllisyysaste kuitenkin lasketaan virallisesti 15–64 -vuotiaasta työikäisestä väestöstä, väestön ikääntyminen ei eläköitymisen kautta juuri vaikuta työllisyysasteeseen. Sen ongelmallisuutta havainnollistavat paremmin työllisten määrän kehittyminen suhteessa koko väestöön sekä ns. taloudellinen huoltosuhde.

Hallitus antoi työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajan nostamista koskevan esityksen 7. marraskuuta. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2020.