Kuntien asema palvelujen järjestäjinä ja tuottajina puhuttaa näinä aikoina, kun monen kunnan on vaikeaa saada rahoja riittämään esimerkiksi muuttoliikkeen ja väestön vanhenemisen takia. Onko sillä arvoa, että nimenomaan oma kunta on se, joka tuottaa palvelut kuntalaisille?

Koronaepidemia on kiistatta aiheuttanut vakavan kriisin. Poikkeusoloissa kuntien ja kuntayhtymien toiminta on järkkynyt ennennäkemättömällä tavalla. Kuntatalous on jo valmiiksi kurjassa tilassa. Lisäksi työ- ja virkaehtosopimusten neuvotteluissakin on eletty poikkeustunnelmissa.

Neuvotteluista osattiin odottaa poikkeuksellisen vaikeita. Vaikeutta ovat lisänneet työmarkkinakierroksen laajin kirjo neuvoteltavista asioista ja ammattijärjestöjen kovat vaatimukset. Vaatimukset uusista sopimusaloista sekä neuvottelujärjestelmää säätelevän pääsopimuksen irtisanominen ovat lisänneet huomattavasti vaikeuskerrointa.

Kaupungin organisaatiosta ja ihmisistä löytyi uutta osaamista ja joustavuutta, kertovat henkilöstöjohtaja Sari Kuittinen-Tihilä ja kaupunginjohtaja Jyrki Mattila.

Sairaanhoitopiirin HR-johtaja Raija Ruoranen kertoo, että henkilöstöhallinnon poikkeustoimet käynnistyivät saman tien, kun ensimmäiset ohjeet maan hallitukselta tulivat.

Kuntatyönantajien ja kunta-pääsopijajärjestöjen yhteinen raportti ”Raportti etätyöstä ja sen hyödyntämisestä kunta-alalla” ilmestyi huhtikuun alussa. Koronakriisin myötä yli miljoona työntekijää siirtyi maaliskuun puolessa välissä etätöihin ja suurin osa lapsista ja nuorista aloitti koulunkäynnin ja opiskelun etänä.

Maaliskuussa koronapandemia ajoi ison osan työntekijöistä kotitoimistoihin. Suorituksen johtamisen dosentti Pia Lappalainen arvioi, että etätyöskentely jakaa ihmisiä.

Työnantaja määrää työnjohdollisesti mitä, missä, milloin ja miten työt tehdään. Työnantaja määrää työnjohto-oikeutensa perusteella mm. työtehtävistä, työskentelypaikasta ja työajoista, ellei työntekijän työsopimus rajoita tätä oikeutta. 

Kunnan henkilöstö on joko työsopimus- tai virkasuhteessa kuntaan. Työnantajan työnjohto-oikeuteen perustuva oikeus järjestellä tehtäviä on hyvin samankaltainen kummankin osalta.

Päijät-Hämeen keskussairaalassa selvitettiin, että jopa 16 prosenttia leikkaussalihoitajan työajasta hukkui puhtaasti logistisiin töihin. Tuo aika oli luonnollisesti pois siitä oleellisimmasta eli potilaan hoidosta. Vaikutus oli kaikkiaan melkoinen, sillä 14 leikkaussalissa tehdään vuodessa noin 7 000 toimenpidettä.