Suomen työmarkkinamallin muutos keskitetyistä ratkaisuista liitto- ja toimialakohtaisiin neuvotteluihin on vaikuttanut myös kunta-alan neuvotteluihin. Nyt on neuvoteltu toimialan omista lähtökohdista. Monet aiemmin sivuun jääneet asiat ovat nousseet keskiöön.

Hyvinkään kaupunki käynnisti viime vuoden lopulla esimiehilleen koulutusohjelman, jonka tavoitteena on luoda koko organisaation läpäisevää yhtenäistä johtamiskulttuuria.

Koulutusohjelma on osa kaupunkistrategian eli ns. Pelikirjan toteutusta. Tavoitteena on luoda kaupungille yhtenäinen tulevaisuudenkuva.

Työtuomioistuimen 10. tammikuuta antama päätös oli merkittävä. Sillä vahvistettiin KT:n tulkinta siitä, että virkaehtosopimuksella ei voi sopia palvelussuhteen aloittamisen ajankohdasta.

Sopimuskauden 1.2.2018–31.3.2020 aikana palkkoja korotetaan yleiskorotuksella 1.5.2018 ja 1.4.2019. Yleiskorotuksen muoto ja määrä vaihtelevat sopimusaloittain jonkin verran. Lisäksi sopimuskaudella toteutetaan paikallinen järjestelyerä, joka laitetaan maksuun 1.1.2019 alkaen. Myös sen suuruus vaihtelee sopimusaloittain.

Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset neuvoteltiin vuodenvaihteessa 2017-18 pitkästä aikaa liittokierroksen muodossa. Tällä kierroksella sopimuksiin tuli totuttua enemmän tekstimuutoksia.

Valtaosassa kuntia päästään paikallisissa neuvotteluissa yhteisymmärrykseen järjestelyerän jakamisesta. Nokian kaupungin henkilöstöpäällikkö Vesa Koskinen on osallistunut tällaisiin neuvotteluihin vuodesta 2003 lähtien.

Vuosityöaika on vuosikymmeniin eräs suurimmista muutoksista ammatillisen koulutuksen puolella. Näin kuvaa uutta työaikamallia henkilöstökonsultti Sari Alvesalo, joka konsultoi Variaa työnantajan eli Vantaan kaupungin edustajana ja esimerkiksi pitää esimiehille virkaehtosopimuksiin liittyviä koulutuksia.

Yhä useampi haluaa juuri Tampereelle. Se on kaupungistumista, josta niin paljon puhutaan. 

Tampereella oli aiemmin varauduttu noin 2 000 asukkaan kasvuun. Nostimme sen noin 3 000:een. Sekin näyttää olevan liian vähän. Pelkästään viime vuonna koti tarvittiin kaikkiaan noin 3 700 uudelle asukkaalle. Kasvua oli noin 1,6 prosenttia.

Lapin yliopistossa tutkitaan henkilöstötuottavuutta maailman parhailla tutkimusmenetelmillä.

– Olen ennenkin haastattelussa sanonut, että jos oltaisiin Harvardissa, niin koko maailma tietäisi tästä, tutkimusjohtaja Marko Kesti kertoo tutkimustyöstään.

Kun aloitin vuonna 1980 työni virkamiesharjoittelijana valtiovarainministeriössä, mieleen jäivät pitkät virkojen perustamislistat. Jokaisen viran perustamiseen tarvittiin valtiovarainministeriön B-listakäsittelyn puolto. Suurimmillaan valtionhallinto oli 1980-luvulla, jolloin henkilöstömäärä ylitti 220 000.