Jämsän kaupungin kehittämispäällikkö Hannele Rahkonen sanoo suoraan, että Jämsässä on  asetettu tavoitteeksi henkilöstötuottavuuden parantaminen. 

– Meillä saa siis sanoa ääneen sanan henkilöstötuottavuus. Ainoa toimiva tapa edistää sitä on työhyvinvoinnista huolehtiminen. Työhyvinvoinnista ja rahasta voi myös puhua samassa lauseessa.

Kuntataloudessa on tilanne, jossa tulot eivät riitä kattamaan menoja. Tästä kertovat muun muassa viimeaikaiset poikkeuksellisen laajat yt-neuvottelut kunta-alalla. Taloudellisessa kurimuksessa ovat kuntien lisäksi monet kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit. 

Joulukuussa aloitti työnsä uusi EU-komissio, jonka puheenjohtajana toimii saksalainen Ursula von der Leyen. Hän linjasi osana talouspoliittista ohjelmaa, että komissio tekee aloitteen vähimmäispalkasta jokaiselle työntekijälle Euroopan Unionin alueella. 

Vuonna 2018 kuntasektorilla työskenteli noin 15 600 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Yleisimmät taustamaat olivat entinen Neuvostoliitto, Viro, Thaimaa, entinen Jugoslavia ja Somalia.

Valtiovarainministeriön Kuntien tilannekuva -raportti korostaa kunta-alan henkilöstövaltaisuutta ja toisaalta sen laajaa roolia julkisten palvelujen toteuttajana.

Myös Suomen suurimmat yksittäiset työnantajat ovat kaupunkeja ja kuntayhtymiä. Kärjessä ovat Helsingin kaupunki sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS.

Tuskin kukaan osasi ennustaa, kuinka laajoja vaikutuksia virus aiheuttaa ihmisten elämään ja globaalisti. Jokainen meistä kohtaa lähiviikkoina epidemian vaikutukset lähipiirissään. 

Mitä Iisalmesta tulee mieleen? Moni osaa yhdistää Iisalmeen tunnettuja brändejä kuten juomatehdas Olvin ja kaiutinvalmistaja Genelecin. Elinkeinoelämä on alueella tärkeä työllistäjä ja menestyvät vientiyritykset näkyvät vahvasti seutukeskuksen katukuvassa.

Oulun lähellä sijaitsevassa Kempeleessä pohdittiin vuosi sitten samaa ongelmaa kuin sadoissa muissakin Suomen kunnissa: Miten työantaja voisi tukea alaistensa työkykyä niin, että alati kasvavat sairauspoissaolot saataisiin hallintaan? 

Perhevapaauudistuksen tavoitteena on uudistaa lainsäädäntöä siten, että lasten hoitovapaa jakautuu perheissä vanhempien kesken nykyistä tasaisemmin ja että perheiden käytössä olevia joustoja lisätään.

Hallituksen esitys (HE 4/2020) ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain eli ns. vanhuspalvelulain muuttamisesta on eduskunnan käsittelyssä.