Useimmat kunnat ovat vuosien varrella kantaneet työllisyysvastuunsa esimerkillisesti. Tämä on ollut tarpeen, kun valtion työvoimahallinnon voimattomuus palvella vaikeimmin työllistettäviä työnhakijoita on siirtänyt vastuuta sosiaalipalveluihin – sosiaali- ja terveysministeriölle ja käytännössä kunnille.

Laissa on säännökset sosiaalihuollon keskeisten ammattiryhmien ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä, sen rekisteröinnistä, ammattihenkilöiden ohjauksesta ja valvonnasta sekä valvontaviranomaisten tehtävistä ja työnjaosta. Näitä ammatteja ovat sosiaalityöntekijä, sosionomi ja geronomi.

Tehy ja SuPer perustavat uuden pääsopijajärjestön, josta tulee kunnallisen pääsopimuksen tarkoittama neuvottelu- ja sopijaosapuoli. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) sopimusalalle perustetaan TEHO-työryhmä, jossa käsitellään ja neuvotellaan terveydenhuollon hoitohenkilöstön erityiskysymyksiä. Myös varhaiskasvatushenkilöstön osalta perustetaan KVTES-työryhmä.

Vantaan kaupunki saa ammattikorkeakoulu Metropoliasta harjoittelijoita ja tukea sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Ammattikorkeakoulu Metropolia on päivittänyt opintosuunnitelmiaan vastaamaan paremmin työelämän tarpeita.

Pääministeri Kataisen Korpilammen hengessä järjestämässä Heureka-foorumissa etujärjestöt ja poliittiset päätöksentekijät hakivat kriisitietoisuutta rakennepäätöksille ja työmarkkinaratkaisulle. Heurekan jälkeen samalla viikolla syntyivät sitten hallituksen tekemät poikkeukselliset rakennepäätökset kestävyysvajeen kattamisesta ja neuvottelutulos työllisyys- ja kasvusopimuksesta.

Valtaosa säästöistä saadaan töiden ja toimintojen uudelleenjärjestelyillä tai tehostamisella sekä luonnollista poistumaa hyödyntämällä. Täyttölupamenettelyt ovat yleisiä. Rekrytointia tiukennetaan mm. vähentämällä sijaisten ja muiden määräaikaisten käyttöä sekä jättämällä virkoja ja toimia täyttämättä.

Jo lähtökohtatilanne ja aikataulu tunnusteluille oli vaikea. Useimpien alojen työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa vielä pitkään. Kunta alan sopimus päättyy ensi vuoden helmikuun lopussa.

Tulevan sopimusratkaisun muodosta riippumatta työvoimakustannuksia ei ole varaa lisätä. Yksinkertaisinta olisi jatkaa kaikkia eri alojen voimassa olevia työ- ja virkaehtosopimuksia sellaisenaan ilman palkankorotuksia niiden päättymisajankohdasta 1,5 vuodella eteenpäin. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutus- ja eläkemaksujen korottamisesta tulisi myös pidättäytyä.

Työtehtävien uudelleenjärjestely, ammatillinen kuntoutus tai osatyökyvyttömyyseläke ovat toimivia vaihtoehtoja työkyvyn heikentyessä.

Työjärjestelyt eivät aina kuitenkaan ole mahdollisia tai sopivia ratkaisuja ei löydy: toisinaan palvelussuhde joudutaan päättämään merkittävästi heikentyneen työkyvyn takia.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen 26. syyskuuta saavuttama neuvottelutulos näyttää suuntaviivat lainsäädäntövalmistelulle, jota työstetään kolmikantaisesti sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Monet eläkeuudistuksen yksityiskohdat tarkentuvat vasta lain valmistelussa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätkaudella 2015.