Lokakuussa pitäisi olla vihdoin selvillä, perustetaanko Suomeen uudet maakunnat, jotka ottavat hoitaakseen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen. Parille sadalle tuhannelle ihmiselle se merkitsisi työnantajan vaihdosta. Mullistus on valtava.

Työttömyysvakuutusmaksun kokonaismaksua alennetaan yhteensä 0,8 prosenttiyksiköllä. Palkansaajien maksu alenee 0,4 ja kaikkien työnantajien keskimäärin 0,41 prosenttiyksikköä. Alennus vastaa KT Kuntatyönantajien ajamaa näkemystä.

Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta tulotiedoille. Työnantajat ja muut suorituksen maksajat ilmoittavat tiedot 1.1.2019 jälkeen maksetuista ansiotuloista tulorekisteriin viiden kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä.

Suomessa kymmenesosalla kokoaikaisista työntekijöistä kuukausiansio on alle 2 130 euroa. Joka viidennen palkansaajankuukausiansio jää alle 2 360 euron. Palkkajakauma nousee mediaaniin asti kohtuullisen tasaisesti. Seuraavaan kymmenykseen nouseminen edellyttäisi karkeasti reilun 200 euron bruttopalkan lisäystä.

Ammatillista koulutusta tarjoavan koulutuskuntayhtymä Omnian opiskelijoista jo runsas neljännes on vieraskielisiä. Enimmäkseen maahanmuuttajat opiskelevat kantasuomalaisten rinnalla, mutta heille on räätälöity myös omia koulutuksia työvoimapula-aloille yhteistyössä työnantajien kanssa. Työpaikoissa maahanmuuttajat ovat osoittautuneet pidetyiksi työntekijöiksi kunhan kieliongelmat voitetaan.

Kunta-alalla on tilaa ja tarvetta rekrytoida muualta tulleita. Maahanmuuttajat työntekijöinä ovat mahdollisuus.

On arvokasta, että kunta-alan työmarkkinaosapuolet ovat yhteisellä päätöksellä päättäneet käynnistää työn murroksen pitkäjänteisen seurannan kunta-alalla. Yhteisen tilannekuvan ja tietopohjan muodostaminen on välttämätöntä, jota kykenemme paremmin ennakoimaan muutoksia ja tekemään kehittämisehdotuksia kuntapalveluiden ja työelämän parantamiseksi

Työnantaja määrittelee työnjohto-oikeuden nojalla, millaista kielitaitoa tehtävään rekrytoitavalta edellytetään tai millaista kielitaitoa tarvitaan, mikäli tehtävissä tapahtuu muutoksia. Tässä otetaan huomioon työnantajan tarpeet, tehtävän sisältö ja vaatimukset sekä lainsäädäntö ja mahdolliset viranomaisohjeet kielitaitovaatimuksista.

Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisia oli Suomessa viime vuonna 384 000. Tämä on 7,6 prosenttia koko Suomen väestöstä. Vuodesta 1990, jolloin ulkomaalaistaustaisia oli 38 000, heidän määränsä on yli kymmenkertaistunut.

– Meidän huoltosuhteemme paikkaamiseen mikään maahanmuutto ei riitäisi.

Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkosen näkemys väestön ikääntymiseen ja työperäiseen maahanmuuttoon on karu mutta tosi. Hän kuitenkin kannattaa työperäistä maahanmuuttoa, muuten monet työt ovat vailla tekijöitä.