Kunta-alalla on tilaa ja tarvetta rekrytoida muualta tulleita. Maahanmuuttajat työntekijöinä ovat mahdollisuus.

On arvokasta, että kunta-alan työmarkkinaosapuolet ovat yhteisellä päätöksellä päättäneet käynnistää työn murroksen pitkäjänteisen seurannan kunta-alalla. Yhteisen tilannekuvan ja tietopohjan muodostaminen on välttämätöntä, jota kykenemme paremmin ennakoimaan muutoksia ja tekemään kehittämisehdotuksia kuntapalveluiden ja työelämän parantamiseksi

Työnantaja määrittelee työnjohto-oikeuden nojalla, millaista kielitaitoa tehtävään rekrytoitavalta edellytetään tai millaista kielitaitoa tarvitaan, mikäli tehtävissä tapahtuu muutoksia. Tässä otetaan huomioon työnantajan tarpeet, tehtävän sisältö ja vaatimukset sekä lainsäädäntö ja mahdolliset viranomaisohjeet kielitaitovaatimuksista.

Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisia oli Suomessa viime vuonna 384 000. Tämä on 7,6 prosenttia koko Suomen väestöstä. Vuodesta 1990, jolloin ulkomaalaistaustaisia oli 38 000, heidän määränsä on yli kymmenkertaistunut.

Paikallinen järjestelyerä vaihtelee sopimusaloittain. KVTES:n paikallinen järjestelyerä on 1,2 prosenttia koko sopimusalan palkkasummasta. Lääkärisopimuksessa järjestelyerä on kussakin sopimusliitteessä 0,7 prosenttia.

Suomen suurin maalaiskunta Nurmijärvi on jo pitkään elänyt hyvän kasvun aikaa. Vaikka muuttoinnostus kuntaan on tasoittunut, väestöennuste on yhä kasvava. Nurmijärvellä asuu paljon hyvätuloisia lapsiperheitä ja töissä käydään useimmiten pääkaupunkiseudulla. Työttömyysaste on 5,8 prosenttia, mikä on lähiseudun alhaisimpia.

Perhevapaauudistuksesta ei päästy tällä vaalikaudella yksimielisyyteen, mutta jatkoa ajatellen perhepolitiikan tutkijan ja sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon viesti päättäjille on yksinkertainen.

– Perheiden näkökulmastahan näitä uudistuksia pitäisi tehdä. Varsinkin kun meillä on niin matala syntyvyys.

Liikkeen luovutus iltapäiväkerhotoiminnassa

Ammatillisten oppilaitosten opetushenkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan vuosityöaikajärjestelmään 1. elokuuta 2020 mennessä. Uuden työaikajärjestelmän käyttöönotto on jo itsessään vaativaa. Sen lisäksi samaan aikaan ammatillista koulutusta koskeviin lakeihin ja asetuksiin on tullut muutoksia, jotka vaikuttavat koulutuksen järjestäjien toimintaan.

Muutokset ovat vastaavanlaiset kuin vuoden 2017 alussa voimaantulleessa työsopimuslaissa ja ne tulevat voimaan 1. tammikuuta 2019. Lain siirtymäsäännöksen mukaan koeajan pidentämistä koskevaa uutta säännöstä sovelletaan lain voimaantulon jälkeen alkaneeseen koeaikaan.