Ennusteoletuksiin kun on hyvin vaikea sisällyttää uskottavasti yllätystekijöitä tai suhdanteiden käännepisteitä.

Suomen talous on kääntynyt kasvuun ja työllisyys paranee. Viime vuosina tehdyt maltilliset työmarkkinaratkaisut ja kilpailukykysopimuksen vaikutukset alkavat näkyä Suomen kilpailukyvyn parantumisena ja työttömyyden laskuna.

Kuntien taloushallinnon ulkoistaminen on yleistynyt. Esimerkiksi kirjanpidon teetti jo vuonna 2015 ostopalveluna noin joka viides kuntatoimija.

Monetran alku on vuodessa 2012, kun Oulun kaupunki, johon yhdistyi neljä ympäristökuntaa, ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri päättivät siirtää palkanlaskennan ja taloushallinnon saman katon alle.

Koulutustietojen seuranta on tärkeä osa osaamisen suunnitelmallista kehittämistä ja johtamista. Kuntien ja kuntayhtymien kannattaa seurata henkilöstölleen järjestämänsä koulutuksen tietoja.

Koulutustietojen perusteella Työttömyysvakuutusrahastolta voi hakea koulutuskorvausta koulutuksesta, joka perustuu lakiin taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä.

Mitä kukin veroillaan saa, riippuu elämäntilanteesta, mutta paljon myös asuinpaikasta. Vaikka palvelut pyritään turvaamaan koko maassa, niiden tasossa on kuntien välisiä eroja. Lisäksi kuntalaisen palveluista maksama kustannus vaihtelee kotikunnan kunnallisveroprosentin mukaan.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteilla esitys työaikalain uudistamiseksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi työaikalaki, joka korvaisi vuoden 1996 työaikalain.

Vuonna 2007 kuntasektorilla oli palvelussuhteessa noin 424 000 palkkaa saanutta henkilöä. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin henkilöstön määrä oli laskenut noin 5 000:lla eli reilulla prosentilla.