Tiesitkö, että kunnanvaltuutetut ja aluevaltuutetut edustavat työnantajaa?

Kuva: Antti Yrjönen / Lehtikuva

Kun uusi valtuustokausi alkaa, moni valtuutettu ajattelee edustavansa ensisijaisesti kuntalaisia ja heidän palvelujaan. Harvempi ehkä tiedostaa, että valtuutettu edustaa myös työnantajaa.  Työnantajan rooli on valtuustoissa keskeinen, sillä henkilöstömenot muodostavat lähes puolet kuntien ja hyvinvointialueiden menoista.

Esimerkiksi henkilöstöpolitiikkaa koskevat päätökset vaikuttavat suoraan sekä työntekijöiden työoloihin että asukkaiden palveluihin.

Työnantajapolitiikka on strategista johtamista

Valtuustot päättävät kuntastrategiasta ja hyvinvointialuestrategiasta. Niiden rinnalla kulkee henkilöstöstrategia, joka määrittää, miten osaamista kehitetään, työkykyä tuetaan ja henkilöstöä johdetaan arjessa. Kun henkilöstöstrategia on linjassa organisaation muun strategian kanssa, voidaan varmistaa palvelujen laatu ja talouden tasapaino.

Esimerkiksi päätökset työhyvinvoinnin tukemisesta tai työaikajärjestelyistä eivät ole irrallisia yksityiskohtia, vaan ne usein ratkaisevat, miten palveluita voidaan käytännössä toteuttaa.

Yhteistyö viranhaltijoiden kanssa on tärkeää

Valtuutettu ei edusta yksittäistä työntekijää tai ammattiryhmää. Hän toimii työnantajan edustajana yhdessä viranhaltijajohdon ja esihenkilöiden kanssa. Hyvä yhteistyö perustuu selkeään roolien tunnistamiseen: poliittiset päättäjät linjaavat, ja viranhaltijat johtavat operatiivista työtä.

Valtuutetun tulisi perehtyä kaupungin, kunnan tai hyvinvointialueen henkilöstöstrategiaan ja henkilöstöraportteihin. Siten hän pystyy tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ja tukemaan johdon työtä. Näin vältetään myös päällekkäisyyksiä ja väärinkäsityksiä.

Henkilöstökulut ja työmarkkinat tutuiksi

Kunnissa ja hyvinvointialueilla työskentelee yli 445 000 ihmistä. Yhteensä henkilöstömenoihin kuluu noin 26 miljardia euroa vuodessa. Palkkojen lisäksi työnantajat maksavat sosiaalivakuutus- ja eläkemaksuja, jotka ovat suuremmat kuin yksityisellä sektorilla.

Valtuutettujen onkin tärkeää tuntea ainakin perusteet kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinajärjestelmästä. KT neuvottelee työnantajien puolesta 13 työ- ja virkaehtosopimusta, joista suurimmat ovat  kunta-alan yleinen sopimus KVTES ja hyvinvointialan SOTE-sopimus. Paikallinen sopiminen on yhä tärkeämpää, jotta ratkaisuja voidaan sovittaa kunkin organisaation tarpeisiin.

Luotettavaa tietoa henkilöstökuluista

Keskustelu julkisen alan henkilöstöstä ja palkoista käy ajoittain julkisuudessa vilkkaana. Kaikki tieto ei ole luotettavaa, eivätkä yksittäisten henkilöiden kokemukset aina kerro paljonkaan kokonaisuudesta.

KT on julkishallinnollinen toimija, joka ylläpitää virkavastuulla Tilastokeskuksen aineistoon pohjautuvia henkilöstö- ja palkkatilastoja. Ne tarjoavat vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa henkilöstöstä ja heille maksetuista palkoista. Lisäksi kunnat ja hyvinvointialueet laativat vuosittain henkilöstökertomuksen, joka antaa päättäjille kuvan henkilöstön määrästä, rakenteesta ja kehityssuunnasta.

Kun päätöksiä tehdään faktojen pohjalta, voidaan välttää virhetulkintoja ja turhaa vastakkainasettelua.

Vastuullinen työnantaja houkuttelee osaajia

Kunnat ja hyvinvointialueet sekä niiden omistamat yritykset kilpailevat osaavasta työvoimasta paitsi muiden julkisen alan työnantajien, myös yksityisen sektorin yritysten kanssa. Vastuullinen työnantajapolitiikka on keino erottua edukseen. Se tarkoittaa paitsi lain ja sopimusten noudattamista, myös reilua kohtelua, työkyvystä huolehtimista, osaamisen kehittämistä ja avoimuutta.

Kun työnantajamaine on hyvä, parhaat osaajat hakeutuvat kunnan ja hyvinvointialueen palvelukseen. Tämä näkyy suoraan palveluiden laadussa ja kustannuksissa.

Kehittäminen on välttämätöntä

Julkinen ala elää jatkuvassa muutoksessa. Talouden paineet, väestön ikääntyminen ja palvelutarpeiden kasvu pakottavat kunnat ja hyvinvointialueet kehittämään toimintaansa jatkuvasti. Kehittäminen ei ole vain hankkeita ja suunnitelmia, vaan myös arjen pieniä parannuksia.

Esimerkkejä löytyy ympäri Suomen: Lahdessa on panostettu asukkaiden osallistamiseen, Oulussa uudistetaan kulttuuripääkaupunkivuoden yhteydessä kaupungin toimintakulttuuria ja Jyväskylässä kaupunkistrategia ohjaa kehittämistä tiukan talouden keskellä.

Valtuutetun ei tarvitse olla työmarkkina-asioiden asiantuntija, mutta perustiedot työnantajan roolista helpottavat päätöksentekoa ja yhteistyötä toimivan johdon kanssa. Kun työnantaja-asiat hoidetaan vastuullisesti, koko kunta tai hyvinvointialue hyötyy. Asukkaille tämä näkyy entistä parempina palveluina. 

Asiallinen käytös kuuluu työnantajan vastuuseen

Kunnan tai hyvinvointialueen päätöksentekokulttuuri vaikuttaa ratkaisevasti työhyvinvointiin. Jokaisen tehtävänä on omalta osaltaan varmistaa, että keskustelu pysyy asiallisena ja kunnioittavana.

Epäasiallinen käytös – kuten viranhaltijoiden vähättely tai kollegan solvaaminen – rapauttaa luottamusta ja vaikeuttaa yhteistyötä. Se heikentää myös kunnan tai hyvinvointialueen mainetta ja henkilöstön työhyvinvointia.

Uusi opas avuksi

Työturvallisuuskeskus on julkaissut oppaan tilanteisiin, joissa luottamushenkilö käyttäytyy epäasiallisesti työntekijää, viranhaltijaa tai toista luottamushenkilöä kohtaan. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu eivät kuulu työelämään, eivätkä luottamushenkilötoimintaan.

Oppaassa muun muassa kerrotaan, mitä epäasiallisen kohtelun nollatoleranssi tarkoittaa ja kuvaillaan käyttäytymisen aste-erot: mitä on hyvä käytös, vastuuton käytös ja epäasiallinen käytös.

Oppaan ”Epäasiallisen käytöksen käsitteleminen luottamuselimissä” on laatinut Työturvallisuuskeskuksen kuntien ja hyvinvointialueiden toimialaryhmä, jossa KT on mukana. 

Opas on ladattavissa Työturvallisuuskeskuksen sivuilta> 

3 vinkkiä asialliseen päätöksentekoon

1. Keskustele kunnioittavasti – arvosta eri näkemyksiä.

2. Pidä roolit selkeinä – valtuutetut linjaavat, viranhaltijat johtavat.

3. Puuttuminen kannattaa – älä sivuuta epäasiallista käytöstä.

Tilastojen lähde: Paikallishallinnon palkat 2023, Tilastokeskus