Kaupunginjohtaja Timo Halonen tutki vuonna 2016 ilmestyneessä väitöskirjassaan kaupunkimaineen rakentumista. Työn tuloksia toteutetaan Mikkelissä kaupungin valmisteilla olevassa strategiassa, jonka on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä.

Sote- ja maakuntauudistuksessa kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyy maakunnille arviolta noin 214 000 palkkaa saavaa ja 16 000 palkattomalla virka- tai työvapaalla olevaa henkilöä. Siirtyvän henkilöstön työvoimakustannukset ovat noin 11 miljardia euroa eli yli puolet kunta-alan työvoimakustannuksista. Siirtyvistä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä on noin 202 000.

KT Kuntatyönantajat edustaa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa sekä kunta- että maakuntatyönantajia. KT:n asiantuntijoita on mukana työnantajuuteen ja henkilöstöön liittyvien asioiden alueellisissa ja valtakunnallisissa elimissä.

KT Kuntatyönantajien kanta voitti tehtäväkohtaisen palkan muuttamista koskevassa jutussa työtuomioistuimessa. Riita koski tehtäväkohtaisen palkan muutosajankohtaa organisaatiomuutostilanteessa.

Itäsuomalaisten iloisuuteen on helppo uskoa, kun kuuntelee Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n kehitysjohtajan Simo Kaksosen puhetta. Hänen organisaatiossaan kuulostaa olevan niin hyvä meininki, että sinne haluaisi itsekin mukaan.

Ennusteoletuksiin kun on hyvin vaikea sisällyttää uskottavasti yllätystekijöitä tai suhdanteiden käännepisteitä.

Suomen talous on kääntynyt kasvuun ja työllisyys paranee. Viime vuosina tehdyt maltilliset työmarkkinaratkaisut ja kilpailukykysopimuksen vaikutukset alkavat näkyä Suomen kilpailukyvyn parantumisena ja työttömyyden laskuna.

Kuntien taloushallinnon ulkoistaminen on yleistynyt. Esimerkiksi kirjanpidon teetti jo vuonna 2015 ostopalveluna noin joka viides kuntatoimija.

Monetran alku on vuodessa 2012, kun Oulun kaupunki, johon yhdistyi neljä ympäristökuntaa, ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri päättivät siirtää palkanlaskennan ja taloushallinnon saman katon alle.