Keusoten Kirsi Manssila: Urajohtaminen kannustaa  jäämään

Palautteet Minun urani Keusotessa -mallista ovat Kirsi Manssilan mukaan myönteisiä. “Palveluita käyttäneet ovat saaneet varmuutta esimerkiksi osaamisen esiin nostamiseen ja markkinointiin.”

Työurajohtamista on se, että  työnantaja huomioi henkilöstönsä työuran eri vaiheita ja työntekijöidensä työelämäodotuksia. Sen tarkoituksena on parantaa henkilöstön pysyvyyttä saman työnantajan palveluksessa. 

– Keusote alkoi kehittämään työurajohtamista, koska osaavaa ja pysyvää työvoimaa oli niin vaikeaa löytää, Keusoten eli Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen henkilöstön kehittämispäällikkö Kirsi Manssila kertoo.

Henkilöstön pysyvyys tuo säästöjä hyvinvointialueelle, ja lisää toiminnan laatua. Manssilan mielestä johtamisen kehittäminen on suhteellisen pieni satsaus siihen verrattuna, kuinka paljon uuden ihmisen rekrytoiminen ja perehdyttäminen vaatii. Konkreettisesti työurajohtaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos työntekijä alkaa kaivata muutoksia työhönsä, Keusote ottaa hänestä kopin.

– Ihminen ei lähde katsomaan uramahdollisuuksia muualla, kun hänellä on tilaisuus pohtia niitä meidän kanssamme Keusotessa. Näin saamme pidettyä kultaakin kalliimmat osaajat.

Keusoten tavoitteena on toteuttaa aidosti yksilöllisiä työuria. Sitä varten hyvinvointialue on luonut palveluja, joiden tarkoituksena on auttaa työntekijää tunnistamaan omaa osaamistaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Lisäksi pyritään lisäämään työntekijöiden tietoisuutta siitä, minkälaisen polun kautta erilaiset urasiirtymät, vaihtelu päivittäiseen työhön tai esimerkiksi osa-aikatyö onnistuvat.

Työurajohtaminen alkaa jo rekrytoinnista. Kun hyvinvointialue valitsee työntekijää, esihenkilö tuo näkyväksi, mikä on mahdollista Keusotessa. Valitulle henkilölle lähetetään perehdytyksen ennakkopaketti.

– Siitä tulee tunne, että olet odotettu ja tervetullut työntekijä. Pyrimme antamaan hyvät eväät työn aloittamiselle jo ennen ensimmäistä työpäivää.

"Kokemukset ovat todella positiivisia." 

Keusoten henkilöstön kehittämispäällikkö Kirsi Manssila 

Koskee kaikenikäisiä

Kirsi Manssila korostaa, että työurajohtamisen palvelut on tarkoitettu aivan koko henkilöstölle, myös eläkeikää lähestyville työntekijöille. Hekin voivat kehittää osaamistaan kiinnostuksensa ja osaamistarpeidensa mukaan.

Pian eläköityvän työntekijän kanssa pohditaan myös, miten hän pystyisi jakamaan ammattitaitoaan ja kokemustaan. Voisiko työtehtäviä järjestellä niin, että konkarit tukisivat uusia työntekijöitä esimerkiksi perehdyttäjinä?

– Hehän ovat usein yhteisön koossa pitäviä voimia. Heidän työyhteisötaitonsa ovat yleensä hyvät ja he tuovat rauhaa ja turvallisuutta yhteisöön. Kokemus puhuu!

Esihenkilöt avainasemassa

Keusoten työuravalmennuksessa on kaksi kärkeä: esihenkilöiden osaamisen varmistaminen ja erilaiset työurapolut. Esihenkilöiden työurajohtamisessa pääpaino on siinä, miten huolehditaan eri ikäisen henkilöstön kyvykkyydestä. Esihenkilöille on tarjolla tutkintoon johtavaa koulutusta, mutta Keusotella on paljon omaakin täydennyskoulutusta. Niin ikään on käytössä kaupallinen verkkokoulutuspalvelu ja lisäksi hyvinvointialue hyödyntää Kevan oppimisympäristöjä. Myös työntekijät voivat käyttää laajasti erilaisia työkaluja.

– Johtolankana on se, mitä työntekijä uraltaan toivoo. Onko se osaamisen kehittäminen, sisältömuutokset vai esimerkiksi työajan joustot. Yksilön osaaminen, motivaatio ja mielenkiinnon kohteet määrittävät raamit.

Keusotessa on käytössä esimerkiksi Kevan tarjoama Kestävä ura -puhelinsovellus, jonka osa-alueisiin kuuluu osaamisen kehittämistä, työn merkityksellisyyttä, omaa antia työyhteisölle, fyysistä aktiivisuutta ja palautumista. Sovellusta voi hyödyntää itsenäisesti tai esimerkiksi tiimin yhteisissä tapaamisissa.

Tarjolla on myös yksilöllisiä työ-uravalmennuksia yhteistyössä oppilaitosten kanssa sekä työkykyyn liittyvää ohjausta. Ryhmämuotoisessa työuravalmennuksessa hyödynnetään Työterveyslaitoksen Tuura-työuravalmennuksia. Esihenkilöt voivat tilata valmennusta omalle tiimilleen tai hakeutua itse esihenkilöille tarkoitettuun valmennusryhmään.

Valmennuksia työaikana

Tarjolla olevaa työuran kehittämispalettia katsoessa tulee mieleen, ehditäänkö Keusotessa tekemään normitöitä lainkaan. Kirsi Manssila nauraa kysymykselle ja korostaa, että työnantaja on kyllä miettinyt ajankäyttöä.

Vuorovaikutukselliset valmennuspalvelut on mahdollista suorittaa työaikana ja itsenäisesti toteutettavia palveluita voi hyödyntää oman tarpeen mukaisesti vapaa-ajalla.

– On viesti työnantajalta, että oikeasti tehdään tekoja sen eteen, että meillä on hyvinvoiva ja kyvykäs henkilöstö. Valmennuksiin hakeutuu henkilöitä, joilla on halu ja kiinnostus löytää joko uutta suuntaa tai sisältöä työuralleen.

Valmennuspalveluita on laaja valikoima. Siitä huolimatta työuratoiminta ei vie välttämättä kovin paljon aikaa. Ryhmämuotoista toimintaa voi yhdistää esimerkiksi tiimin kuukausipalaveriin tai kehittämispäivään, ja yksilölliset työuravalmennukset kestävät vain 45–90 minuuttia.

Hyvinvointialue on myös tiukoista taloudellisista ajoista huolimatta säilyttänyt palkalliset omaehtoiset koulutusvapaat, joita myönnetään 15 päivää palvelussuhteen aikana.

Uusi ammatti tai erikoistumisopintoja

Mitä mahdollisia urapolkuja sitten on? Tutkintojen kautta tyypillisintä on opiskella lähihoitajasta sairaanhoitajaksi tai sosionomista sosiaalityöntekijäksi. Sen lisäksi Keusotessa voi suorittaa erilaisia lisä-, täydennys- ja erikoistumis-opintoja.

Työntekijät voivat lisätä osaamistaan sisäisiin, koko hyvinvointialuetta hyödyttäviin koulutus-, ohjaus-, valmennus- ja fasilitointitehtäviin.  Tällaisia ovat esimerkiksi avekki-kouluttajat, ergonomiaohjaajat, nepsyvalmentajat ja työyhteisösovittelijat. Avekki-kouluttajat kouluttavat omaa henkilöstöä uhka- ja väkivaltatilanteiden varalta.

Mutta onko Minun urani Keusotessa -malli pidentänyt työuria hyvinvointialueella? Siihen on Kirsi Manssilan mukaan vielä mahdotonta vastata, koska malli on ollut käytössä niin vähän aikaa. Palautteen mukaan malli on lisännyt oman työn arvostusta sekä motivaatiota omaan työhön ja osaamisen kehittämiseen.

– Kokemukset ovat todella positiivisia. Palveluita käyttäneet ovat saaneet varmuutta muun muassa oman osaamisen ja kehittymistarpeiden tunnistamiseen. Ryhmävalmennukset ovat tukeneet tiimien yhtenäisyyttä sekä yhdessä onnistumista.