KT-lehti 3/2025

KT ja pääsopijajärjestöt sopivat sopimuskaudelle 2025–2028 useita yhteisiä sopimusalakohtaisia työryhmiä. Sopimusten osapuolet neuvottelevat muun muassa muutoksista palkkaus- ja työaikamääräyksiin tai arvioivat tarpeita muuttaa sopimusmääräyksiä.

Kehysriihessä ei ollut juuri ollenkaan suoria kirjauksia  työllisyyden hoitoon liittyen, vaan hallitus odottaa työllisyyden nousevan lähinnä veronkevennysten ja investointien sivutuotteena.

Vaikka esihenkilöllä ei ole sananvaltaa muutoksen isoihin linjauksiin, hän on keskeisessä asemassa siinä, miten muutokset toteutuvat arjessa. Tämähän on esihenkilön tehtävä. 

Muutokset koskevat lain soveltamisalaa, muutosneuvotteluiden kestoa sekä neuvotteluesityksen toimittamista työvoimaviranomaiselle. 

Tempore tarjoaa sijaisia kunnille, hyvinvointialueille ja niiden yhtiöille. Toimitusjohtaja Jaana Jantola esittelee KT:n yritysjäsen Temporen toimintaa.

KVTES ja OVTESin osio G siirtyvät syyskuun loppuun mennessä tasopalkkajärjestelmään. Kokosimme vastauksia tavallisiin kysymyksiin.

Suojelutyötä ja työtaisteluiden rajaamista koskeva pysyvä lainsäädäntö turvaa kriittisiä toimintoja työtaistelutilanteessa.

KT:ssa on uusia yritysjäseniä, joiden päätoimiala on henkilöstövuokraus. Sosiaali- ja terveydenhuollon alan tehtävissä sopimusta sovelletaan vain lyhyissä työsuhteissa.

KT:n yritysjäsenille on sovittu koko alaa koskeva raamisopimus, jossa sovittiin neuvottelumenettelyistä sekä KT:n jäsenyritysten sopimusaloista.

Kunta-alalla uudistetaan erityisopettajien työaikajärjestelmää. Hyvinvointialalla yhtenäistetään esimerkiksi lääkärien tuntipalkan laskentaa.

Työllisyysalue ja hyvinvointialue tekevät yhteistyötä Kanta-Hämeessä. Jotta yhteistyö voi onnistua, siihen vaaditaan Mira Sillanpään ja Tarleena Rantasen mielestä yhteinen, selkeä päämäärä: asiakkaiden pitää päästä mahdollisimman nopeasti töihin.

Sopimusratkaisussa  2025–2028 sovittiin kokonaan uudesta teknisen alan virka- ja työehtosopimuksesta. 

Kunta- ja hyvinvointialan virka- ja työehtosopimuksiin 2025–2028 neuvoteltiin muutoksia, jotka koskevat useimpia sopimusaloja. Alaa koskevia muutoksia tehtiin myös työelämän kehittämistä koskeviin sopimuksiin. Kokosimme tärkeimmät muutokset yhteen pakettiin. 

Kuntien ja hyvinvointialueiden toimintamenoista noin puolet on henkilöstökuluja.

Kun KT ja pääsopijajärjestöt neuvottelivat työehdoista ja palkankorotuksista, kaiken yllä leijui yksi kysymys: Miten palkkaohjelman käy?

Elämme muutoksen aikoja. Vuoden vaihteessa yli 40 työllisyysaluetta aloitti toimintansa. Keväällä neuvoteltiin myös uudet työ- ja virkaehtosopimukset. 

Muun muassa työntekijän oleskeluluvan toimeentulovaatimukseen, työsuhteen päättymiseen ja työnteko-oikeuteen on tullut muutoksia.

Merkittävä osa sopimusratkaisun 2025–2028 palkankorotuksista on paikallisesti sovittavia. Paikallisia eriä käytetään muun muassa työaika- ja palkkausjärjestelmien uudistamiseen, henkilöstön saatavuuden varmistamiseen sekä palkkauksen epäkohtien korjaamiseen.

Kunta- ja hyvinvointialalla sovittiin yleisen linjan mukaisista palkankorotuksista. Palkkauksen kehittämisohjelma jatkuu, mutta kevennettynä.

Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalue vei TE-uudistuksen läpi viiden kunnan voimin. Muutos ei olisi onnistunut ilman pitkäjänteistä johtamista ja työyhteisöä, jonka jäsenet luottavat toisiinsa.