Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueen päällikkö Tero Hyttinen: "Alueellamme kaikilla on vilpitön halu kehittää työvoimapalveluita"

Tunturi-Lapin ja Pellon alue on tunnettu matkailusta. Työllisyysalueen päällikkö Tero Hyttinen on tyytyväinen uuteen työllisyysalueen työyhteisöön. 

Toimiva työyhteisö siitä tuli, vaikka yhteisön jäsenet ovat satojen kilometrien päässä toisistaan.

Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalue syntyi kuluvan vuoden ensimmäisenä päivänä, kun työvoimapalvelut siirtyivät valtiolta kunnille. Alue koostuu viidestä maantieteellisesti laajasta kunnasta: Enontekiöstä, Kittilästä, Kolarista, Muoniosta ja Pellosta. Kittilä on alueen vastuukunta.

Uudistuksessa alkunsa sai myös uusi työyhteisö. Se palvelee asiakkaita koko alueella, sillä jokaisessa Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueen kunnassa on oma palvelupisteensä. Näin työllisyyspalvelut pystyvät tarjoamaan tukea, joka sopii aiempaa paremmin paikallisiin tarpeisiin.

Työllisyysalueen asiakkaita palvelee 18 hengen tiimi, jonka riveihin kevään aikana rekrytoitujen uusien työntekijöiden on ollut helppo solahtaa. Valtiolta uudelle työllisyysalueelle siirtyi yhteensä 15 viranhaltijaa.

Alueella ei ollut aiemmin toteutettu TE-palveluiden kuntakokeilua. Työllisyyspalveluiden työntekijät tunsivat kuitenkin toisensa entuudestaan.

– Väki siirtyi valtiolta vanhoina työntekijöinä, joten olemme tuttuja keskenämme, sanoo Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueen päällikkö Tero Hyttinen.

Hyttinen on työskennellyt pitkään valtion TE-palveluissa ja ollut rekrytoimassa työvoimapalveluiden työntekijöitä.

“Siirtymä uuteen malliin on onnistunut. Pääsimme nopeasti normaaliin asiakaspalvelurytmiin ja työllisyysalueelle kertyi paljon osaamista.”

Työyhteisön rakentaminen vaatii aikaa ja kohtaamisia

Uudet ja vanhat työntekijät ovat vaikuttaneet ja osallistuneet uuden organisaation rakentamiseen.

Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueen kuntien työntekijät kohtasivat toisiaan esimerkiksi työpajoissa ja muissa yhteisissä keskusteluissa. Yksi kohtaamisten tavoite oli vahvistaa luottamusta viiden kunnan työntekijöiden kesken, jotta heistä pystyi muodostumaan toimiva työyhteisö.

Tero Hyttinen on tyytyväinen uuteen työyhteisöön.

– Väessä on sekä vankkaa kokemusta että uusia tulokkaita. Uudet tekijät tuovat palveluihin uudenlaista näkökulmaa, hän sanoo.

Työllisyysalueella on lähes kymmenentuhatta työllistä ja kimara erilaisia palvelutarpeita. Siksi uuden työyhteisön osaamista on vahvistettu yhteistyössä muiden Lapin työllisyysalueiden kanssa.

Esimerkiksi Rovaniemen ja Ranuan työllisyysalueelta eli Rovaseudulta hankittiin ammatinvalintapsykologin palveluita. Toiselta naapurialueelta ostettiin maksatustarkastajan tehtävät tukien ja avustusten maksatukseen.

Kausityö näkyy työllisyysluvuissa

Kun ensimmäiset lumet sulavat, Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueen palveluntarve muuttuu. Esimerkiksi Levin ja Ylläksen hiihtokeskukset houkuttelevat talvisin niin matkailijoita kuin kausityöläisiäkin kuukausiksi kerrallaan. Kevään tullen alue hiljenee.

Työllisyysalueelle on tyypillistä elinkeinoelämän sesonkiluonteisuus ja työvoimapula – mutta työllisyysaste on korkea. Helmikuussa 2024 Lapin työttömyysaste oli alle 9,9 prosenttia, kun se oli koko maassa 10,8.

Kausityöläisille on kysyntää, sillä Lapin elinkeinoelämä on matkailuvetoista ja matkailun kehittämiseen investoidaan runsaasti. Matkailu tekee hyvää Lapille ja sen elinvoimaisuudelle. Toisaalta se luo piikkejä ja suvantoja, joissa työ ja sen tekijät eivät aina kohtaa.

– Työllisyysluvut vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Työllisyysaste on huipussaan talvikaudella, kun taas kesällä työttömien määrä nousee koska sesonkityöt päättyvät, Hyttinen sanoo.

Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueelle on vaikea saada osaavaa työvoimaa esimerkiksi pitkien välimatkojen, majoituksen puutteen ja sesonkiluonteisen työn epävarmuuden vuoksi. Moni työnhakija etsii myös pidempikestoista työtä.

”Väki siirtyi valtiolta vanhoina työntekijöinä, joten olemme tuttuja keskenämme.”

Kansainvälisyys muokkaa palveluiden tarvetta

Alueen yritykset paikkaavat työvoimapulaa muun muassa palkkaamalla työntekijöitä ulkomailta ja kehittämällä koulutustarjontaa sekä osaamista. Tero Hyttinen on kiinnittänyt jo joitain vuosia huomiota alueen monikulttuuriseen ilmapiiriin. Hän kaivaa tietokoneeltaan tuoreita lukuja, joilla konkretisoida ilmiötä.

Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueella on noin 9 500 lomautettua. Heillä on 95  kansalaisuutta ja 125 eri äidinkieltä. Niihin lukeutuu pohjoissaame, jonka puhuma-aluetta on työllisyysalueeseen kuuluva Enontekiö. 

Kansainvälistyminen näkyy työllisyyspalveluiden tarpeessa yhä konkreettisemmin. Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalue on ostanut esimerkiksi asioimistulkkaus- ja käännöspalveluita julkisomisteiselta Monetra-konsernilta. Kittilän TE-palveluiden kanssa saman katon alla toimii Revontuli-opisto, jonka kanssa on käynnissä keskusteluita maahanmuuttajien kotoutuksen tukemisesta.

Useiden asiakaspalvelukielten ja työperäisen maahanmuuton takia esiin  nousee kysymys työvoimapalveluiden yhdenvertaisuudesta. Se on TE-uudistuksen ja -palveluiden ytimessä.

Hyttisen mukaan tilannetta täytyy lähestyä samaan aikaan kahdesta eri näkökulmasta: Miten palvelut voidaan järjestää mahdollisimman taloudellisesti kuntien resursseilla? Ja miten pitää huolta kaikkien asiakkaiden tarpeista ja työelämän osallisuudesta?

Haastavimmillaan puhutaan pitkistä ja kalliista prosesseista.

– Työllisyysalue käyttää kuntien rahaa ja on laskettava, mitä mikäkin asia maksaa. Työelämäpalveluissa tulee kuitenkin mukana myös paljon hyviä asioita, joita on vaikea mitata rahassa.

Positiivisia asioita on helppo luetella. Toimivat työllisyyspalvelut vähentävät työttömyyttä ja lisäävät monella tavalla hyvinvointia.

“Työllisyysalueellamme kaikilla on vilpitön halu kehittää työvoimapalveluita tukemaan kuntalaisia mahdollisimman hyvin”, Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueen päällikkö Tero Hyttinen sanoo luonnonkauniissa Kittilässä.

Arjen työ jatkuu pitkälti entisellään

TE-uudistuksen seurauksena osa Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueen työntekijöistä on päässyt palaamaan koulun penkeille – ainakin tavallaan. Kittilän työllisyyspalveluiden toimipiste muutti TE-uudistuksen myötä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän Redun tiloihin. Töitä tehdään sermein jaetuissa monitoimitiloissa, jotka oli ennen varattu opetukseen.

Hyttinen arvioi, että Kittilässä työllisyyspalveluiden asiantuntijat kohtaavat kasvokkain noin 50–60 asiakasta viikossa puhelinaikojen ja sähköisen yhteydenpidon lisäksi. Asiakastapaamisille on erilliset huoneet.

Työnhakijoita on tarpeen tullen helppo ohjata muiden palveluiden ääreen. Samassa rakennuksessa toimivat esimerkiksi kansalaisopisto ja maahanmuuttajille suunnattujen koulutuspalveluiden tarjoajia.

Työllisyysalueen pienempien kuntien, Kolarin, Pellon, Muonion ja Enontekiön, TE-palvelut asuvat uudistuksen jälkeen kunnanvirastojen toimitiloissa. Hyttinen kertoo, että kaikkien työntekijöiden työt jatkuvat paikkakunnilla, joilla he olivat töissä aiemminkin. Toimipaikkojen vaihdokset eivät siis ole juurikaan vaikuttaneet työntekijöiden arkeen. Työ jatkuu pitkälti entisellään.

Ketään ei jouduttu irtisanomaan eikä työnkuviin tehty merkittäviä muutoksia. Joihinkin työllisyysalueen lakisääteisiin tehtäviin ei siirtynyt tekijää valtiolta, joten osa henkilöstöstä hoitaa myös oman työnkuvan ulkopuolisia tehtäviä.

– Pääsääntöisesti ihmiset ovat olleet tyytyväisiä monipuolisempiin työtehtäviin, Hyttinen sanoo.

Muutosta johdetaan onnistuneen alun jälkeen

Vaikka tietojärjestelmät eivät ole toimineet moitteetta eikä valtiolta saatu niin paljon rahaa kaikkien työvoimapalveluiden järjestämiseen kuin alue olisi tarvinnut, Tero Hyttinen on tyytyväinen TE-uudistuksen ensiaskeliin.

– Siirtymä uuteen malliin on onnistunut. Pääsimme nopeasti normaaliin asiakaspalvelurytmiin ja työllisyysalueelle kertyi paljon osaamista, hän sanoo.

Yksi TE-uudistuksen päätavoitteista on tuoda työllisyyspalvelut lähemmäs sekä työnhakijoita että työnantajia. Hyttisen mukaan uudistuksen merkittävin muutos kiteytyy juuri siihen, että asiakkaita ja työnantajia kohdataan työllisyysalueella nyt aiempaa useammin kasvokkain. Erityinen painopiste on työnantajien palveluiden kehittäminen.

– Työnvälitys on tärkeä osa työvoimapalveluitamme. Pyrimme kohtaamaan työnantajia aiempaa useammin ja olemaan kartalla heidän palvelutarpeistaan.

Uudistus on saatu onnistuneesti käyntiin, mutta muutosjohtamista tarvitaan vielä vuosia. Johtamisen painopisteet muuttuvat matkan varrella sen mukaan, mitä työyhteisö ja palvelut kulloinkin tarvitsevat.

– Esimerkiksi itseohjautuvuuden ja itsensä johtamisen merkitys asiantuntijatehtävissä kasvaa, Hyttinen sanoo.

Myös pienempiä, konkreettisia askeleita on jo otettu: työtiloihin on tulossa kokouskuutio, joka tuo kaivattua yksityisyyttä avokonttorissa työskentelyyn.

TE-uudistuksen menestys ei lopulta kiteydy vain numeroihin tai palveluiden järjestämiseen. Olennaista on, miten TE-palveluiden väki pystyy tukemaan kuntalaisia vaihtuvissa tilanteissa.

– Kunta on hyvä paikka olla töissä ja se on turvallinen työnantaja. Työllisyysalueellamme kaikilla on vilpitön halu kehittää työvoimapalveluita tukemaan kuntalaisia mahdollisimman hyvin, Hyttinen sanoo.