Kunta- ja hyvinvointialalle neuvoteltiin lähes kolmen vuoden työrauha

Kunta- ja hyvinvointialan uudet sopimukset ja työrauha ovat voimassa 34 kuukautta, 1.5.2025–29.2.2028. Henkilöstö saa tänä aikana yleisen linjan tasoa noudattavat palkankorotukset, 7,37 prosenttia. 

Myös palkkauksen kehittämisohjelma jatkuu, mutta aiempaan nähden muutettuna. Kehittämisohjelman tuomia eriä pilkotaan pienemmäksi, niiden tasoa madalletaan ja eriä siirretään myöhemmäksi. Näin sopivat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja alan pääsopijajärjestöt JAU, JUKO ja Sote ry huhti-toukokuun vaihteessa. 

KT:n ja järjestöjen hallinnot hyväksyivät ratkaisun 5.5.2025.Lähtötilanne neuvotteluihin oli haastava, sillä hyvinvointialueet kärvistelevät rahapulassa ja osa kunnistakin on joutunut heikon talouden vuoksi jopa irtisanomaan väkeä. 

"Toivomme, että korotusten jako useampaan erään ja painotus vuoteen 2028 antaa kuntien ja hyvinvointialueiden talouteen liikkumavaraa tänä ja ensi vuonna." 

KT:n pääekonomisti  ­Juho ­Ruskoaho.

Neuvotteluja mutkisti myös alun perin vuosiksi 2023–2027 sovittu palkkauksen kehittämisohjelma. Sen taustalla olivat vuoden 2022 vaikeat työtaistelut ja useat sovittelukierrokset. KT piti epärealistisena ajatusta, että järjestöt olisivat luopuneet kehittämisohjelman tuomista palkankorotuksista. 

KT:n tavoitteena oli saada aikaan säästöjä kokonaisuudesta, joka muodostui palkankorotusten yleisestä linjasta ja kehittämisohjelman loppuvuosista.

Lisäksi palkkausjärjestelmien uudistaminen oli kunnissa ja hyvinvointialueilla kesken. Osa kehittämisohjelman varoista haluttiin korvamerkitä siihen tarkoitukseen. Neuvottelujen vauhdittamiseksi KT päätyi irtisanomaan alkuperäisen kehittämisohjelman mutta esitti samalla uutta, muutettua ohjelmaa.

Palkkaohjelman kustannukset kevenevät

Sovitun työmarkkinaratkaisun ansiosta palkkauksen kehittämisohjelma jatkuu, mutta sen kustannukset kevenevät. 

Alkuperäinen kehittämisohjelma olisi tuonut kunta- ja hyvinvointialalle 0,8 prosentin korotuksen vuonna 2026 ja 1,2 prosenttia vuonna 2027. Uudessa kehittämisohjelmassa lähivuosien korotukset ovat vain 0,4 prosenttia vuosittain. 

Suurin, eli 1 prosentin erä tulee maksuun vasta vuonna 2028, joka on ohjelman viimeinen vuosi. Lisäksi hyvinvointialueille vuodelle 2025 sovittu palkkauksen yhteensovittamiserä siirtyy kesäkuulta marraskuulle. 

Henkilöstölle hyvitetään erän eteenpäin siirtyminen palkassa vain osittain, mikä säästää alueiden kustannuksia. Kehittämisohjelman korotukset ovat pääosin paikallisesti jaettavia. 

Ohjelman hyvä puoli on se, että kunnat ja hyvinvointialueet voivat jatkaa jo aloitettua palkkausjärjestelmien uudistamista ja palkkojen yhteensovittamista. Osa  eristä on korvamerkitty tiettyjen sopimusmuutosten rahoittamiseen.

Kokonaisuutena palkkaohjelman korotukset nostavat alan kustannuksia 1,8 prosenttia kolmessa vuodessa. Alkuperäisessä ohjelmassa korotuksia olisi tullut 2 prosenttia kahdessa vuodessa.

– Toivomme, että korotusten jako useampaan erään ja painotus vuoteen 2028 antaa kuntien ja hyvinvointialueiden talouteen liikkumavaraa tänä ja ensi vuonna, sanoo KT:n pääekonomisti  ­Juho ­Ruskoaho.

Vuoden 2027 korotukset voivat vielä muuttua

Sopimuskauden niin sanotusti normaalit palkankorotukset maksetaan kolmen vuoden aikana. Korotukset jakaantuvat siten, että vuonna 2025 palkat nousevat 2,5 prosenttia, vuonna 2026 2,47 prosenttia ja vuonna 2027 2,4 prosenttia. 

Vuoden 2027 korotuksissa on perälauta eli ehto, jossa kunta- ja hyvinvointialan palkankorotukset on kytketty Teknologiateollisuuden sopimuskorotuksiin. Teknologiateollisuus käytännössä määrittelee korotusten yleisen linjan. Teknologiateollisuus sopi tällä kierroksella 2+1 vuoden sopimuskaudesta, jossa viimeisen vuoden voi irtisanoa. 

Jos Teknologiateollisuuden sopimus irtisanotaan kahden vuoden jälkeen, silloin myös kunta- ja hyvinvointialan palkankorotukset seuraavat uutta korotuslinjaa.

– Jos vuodelle 2027 sovittu korotustaso muuttuu, tulee Teknologiateollisuuden uusi korotustaso automaattisesti käyttöön myös kunnissa ja hyvinvointialueilla, sanoo Juho Ruskoaho.

Sopimus  säästää noin 200 miljoonaaKT:n tutkimusyksikkö on laskenut, että sopimusratkaisu säästää hyvinvointialueilla kaikkiaan noin 110 miljoonaa ja kunnissa noin 95 miljoonaa, eli yhteensä yli 200 miljoonaa. 

Laskelmassa ratkaisua verrataan siihen, jos palkkaohjelma olisi säilynyt entisellään ja myös kunta- ja hyvinvointialan sopimuskausi olisi seurannut myös pituudeltaan työmarkkinoiden yleistä linjaa.

–  Säästöt syntyvät hieman yksityisiä aloja lyhyemmästä sopimuskaudesta, palkkaohjelman keventämisestä ja siitä, ettei yleiskorotuksilla koroteta euromääräisiä palkanosia. Siksi yleiskorotusten kustannusvaikutus on aina vähän pienempi kuin korotusprosentti, kertoo Juho Ruskoaho.