Miten ulkomaalaislain muutokset vaikuttavat rekrytointiin?
Muun muassa työntekijän oleskeluluvan toimeentulovaatimukseen, työsuhteen päättymiseen ja työnteko-oikeuteen on tullut muutoksia.
Petteri Orpon hallitus on uudistanut ulkomaalaislakia. Osa lakimuutoksista on ollut jo pidempään voimassa ja osa astui voimaan 11.6.2025. Listaan alla työnantajan kannalta kolme keskeistä muutosta.
1 Työntekijän oleskelulupaan uusi tuloraja
Tämän vuoden alusta alkaen työntekijän oleskelulupaa hakevan henkilön palkan on oltava vähintään 1600 euroa kuukaudessa ja sovellettavan työehtosopimuksen mukainen. Työntekijän oleskeluluvan tuloraja koskee oleskelulupaa, jonka viranomainen myöntää EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle työntekijälle työhön, johon ei ole erillistä lupatyyppiä ulkomaalaislaissa.
Lisäksi työntekijällä pitää olla riittävästi tuloja Suomessa koko oleskeluluvan voimassaolon ajan. Tulot voivat koostua useasta eri työsuhteesta, mutta yhteenlasketun kuukausipalkan pitää olla vähintään 1600 euron tulorajan mukainen.
Suomessa jo olevan henkilön pitää myös jatkolupaa hakiessaan osoittaa, että hänen palkkansa on vähintään 1600 euroa kuukaudessa.
2 Kolmen tai kuuden kuukauden työttömyyssääntö
Työperusteinen oleskelulupa on 11.6.2025 alkaen entistä vahvemmin kytköksissä työhön. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijän on poistuttava Suomesta, jos hänen työsuhteensa päättyy eikä hän solmi uutta työsuhdetta kolmen tai kuuden kuukauden kuluessa.
Kolmen kuukauden aikaraja koskee työntekijän oleskeluluvan perusteella Suomessa asuvia. Kuuden kuukauden työttömyysaika koskee EU:n sinisen kortin haltijoita ja erityisasiantuntijan, kasvuyrittäjän sekä ICT-direktiivin tarkoittaman johtajan tai asiantuntijan oleskeluluvan haltijoita.
Työnantajalle on nyt tullut uusi velvollisuus ilmoittaa työsuhteen päättymisestä Maahanmuuttovirastolle neljäntoista päivän sisällä työsuhteen päättymisestä. Ilmoituksen laiminlyönnistä voi seurata sanktio, tyypillisimmin sakkorangaistus. Kuitenkin jos työsuhde päättyy oleskeluluvan hakemisen yhteydessä ilmoitettuna ajankohtana, ilmoitusta ei tarvitse tehdä.
3 Uusi valtakunnallinen listaus työvoimapula-aloista
Työntekijän oleskelulupa on myönnetty aiemmin sille ammattialalle, jolle tehtävä työ kuuluu. Uuden lain mukaan työntekijät voivat hakea töitä myös valtakunnallisilta työvoimapula-aloilta ilman, että heidän tarvitsee hakea uutta oleskelulupaa. Uudistus astui voimaan 11.6.2025. Edellytyksenä uudelle menettelylle on, että myönnetty oleskelulupa on yhä voimassa uuden työsuhteen aikana.
Työvoimapula-alat määritellään eri ammattiryhmien avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden määrän arvion perusteella. Lisäksi arvioon vaikuttavat ELY-keskusten alueelliset työlupalinjaukset ja niiden valtakunnallinen kattavuus. Valtioneuvosto määrittää työvoimapula-alat asetuksen avulla kerran vuodessa.
Valtioneuvosto teki ensimmäisen asetuksen valtakunnallisista työvoima-aloista kesäkuun alussa. Ensimmäisessä listauksessa on lueteltu yhdeksän ammattialaa, joissa korostuvat erityisesti sosiaali- ja terveysala sekä tietyt palvelu- ja teollisuusalat.
Oleskelulupaan perustuvan työnteko-oikeuden laajentuminen helpottaa jo Suomessa olevan ulkomaalaisen työntekijän palkkaamista työvoimapulasta kärsiville ammattialoille.
Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että jos työntekijä on saapunut Suomeen työskentelemään esimerkiksi siivoojana, hän voi hakea myös muita töitä valtakunnallisesti todennetuilta työvoimapula-aloilta. Tällöin vaaditaan, että uuden työtehtävän ammattinimike on määritelty valtakunnalliseksi työvoimapula-alaksi.
Tarkista tästä työnantajan velvollisuudet
Työnantajan täytyy varmistaa työntekijän työnteko-oikeus.
Työnantajan on ilmoitettava EnterFinland-palvelussa Maahanmuuttovirastolle, kun hän palkkaa EU- tai ETA-alueen ulkopuolisen työntekijän.
Työnantajan on annettava tieto työntekijän nimestä ja sovellettavasta työehtosopimuksesta työpaikan luottamusedustajalle ja työsuojeluvaltuutetulle.
Jos työnteko keskeytyy ennen oleskeluluvan päättymistä, työnantajan on ilmoitettava työsuhteen päättymisestä Maahanmuuttovirastolle 14 päivän kuluessa. Ilmoitusvelvollisuus tuli voimaan 11.6.2025.
Työnantajan pitää säilyttää työpaikalla tiedot ulkomaalaisista ja heidän työnteko-oikeutensa perusteista. Tiedot on säilytettävä ulkomaalaisen työntekijän palvelussuhteen päättymisestä kaksi vuotta.
Näin työntekijän oleskelulupaprosessi etenee
Oleskelulupaa työnteon perusteella voi hakea, kun työsuhteesta on sovittu.
Työntekijä hakee ensimmäistä oleskelulupaa ulkomailla ennen Suomeen muuttoa EnterFinland.fi-palvelussa, minkä jälkeen työntekijä tunnistautuu Suomen edustustossa tai VFS Globalin keskuksessa.
Työnantaja täyttää työehdot EnterFinland -palvelussa osana oleskelulupaprosessia.
Ennen rekrytointia EU/ETA-alueen ulkopuolelta kannattaa tarkistaa, onko ammattiala saatavuusharkinnan piirissä. Jos ammattiala on saatavuusharkinnan piirissä, työpaikka tulee ilmoittaa avoimeksi työllisyyspalveluissa kahden viikon ajaksi. Näin varmistetaan, ettei tehtävään löydy sopivaa tekijää kotimaasta.
Lisätietoa:
Maahanmuutto-virasto neuvoo työnantajia puhelinnumerossa 0295790601 ja nettisivuillaan>
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>
13.6.2025