Teemat

Korkeaa työn imua koki yli puolet vastanneista opetusalalla sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa. 

KT:n liikkuvia palveluja koskevassa kyselyssä selvisi, että kaikilla alueilla aiotaan lisätä digitaalisia ja liikkuvia palveluja.

Oppilaiden koulunkäyntiä tuetaan peruskouluissa yhä enemmän. Sen lisäksi että opetushenkilöstön määrä on kasvanut, kunnat ovat palkanneet  lisää henkilöstöä, joka työssään tukee oppilaan oppimista.

Suurin osa maahanmuutosta vahvistaa työllisyyttä, mutta kilpailu kansainvälisistä osaajista on kovaa.

Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan maahanmuutto lykkää, mutta ei estä huoltosuhteen heikkenemistä. 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kehitysjohtaja Johan Sanmark ja ohjelmapäällikkö Veera Vihula uskovat, että generatiivinen tekoäly auttaa ratkaisemaan sote-alan työvoimapulaa.

KT korostaa, että on tärkeää tarjota tukea tekoälyn käyttöönotossa, sillä nopea kehitys vaatii ajantasaista osaamista.

Tekoäly on merkittävä edistysaskel tietotaloudessa. Tulevaisuudessa se mullistaa organisaatioiden toimintatapoja radikaalisti. Tekoälyn rooli työelämässä vahvistuu jatkuvasti.

Porvoossa on huomattu, että tärkeintä tekoälyn käyttöönotossa on osaamisesta huolehtiminen. Tekoäly, kuten mikä tahansa uusi asia, vaatii muutosjohtamista.

Kolme neljästä hyvinvointialueen työntekijästä osallistui työnantajansa järjestämän täydennyskoulutukseen viime vuonna. Koulutuksiin osallistuminen palasi koronapandemiaa edeltävälle tasolle.

Kunta-  ja hyvinvointialalla työskentelee yhteensä 445 000 palkansaajaa. Henkilöstömäärä kasvoi kunnissa ja hyvinvointialueilla. 

KT on julkaissut kuluvan vuoden aikana useita Työn murros -seurantaraportteja. Pyysimme tekoälyä listamaan raporttien pohjalta, miten tekoälyä voitaisiin käyttää kuntien ja hyvinvointialueiden palveluissa.