Teemat

Suomi tarvitsee satoja tuhansia osaajia ulkomailta, jotta pystymme tuottamaan palvelut vanhenevalle väestölle.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä oikeus työn joustoihin on muuttuvissa elämäntilanteissa kaikilla, ei vain pienten lasten vanhemmilla. Yhtymässä uskotaan, että perheystävällisyys ja mahdollisuus räätälöidä työtä yksilöllisesti ovat veto- ja pitovoimatekijöitä työmarkkinoilla.

Elä ihmeessä, kehottaa Juuan kunta sloganissaan. Kutsun kuulijoita on viime vuosina ollut poikkeuksellisen paljon. Juuka maksaa lapsiperheille vauvarahaa, mutta se on vain pieni osa sijoituksista nuoriin kuntalaisiin.

Suomi haluaa yhtä aikaa lisätä varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrää ja nostaa henkilöstön koulutustasoa. Yhtälö on mahdoton.

Kokemuksia etä- ja lähityön yhdistämisestä kerätään nyt kaikkialla. Tiimien rooli yhteisten toimintatapojen sopimisessa on hybridityön myötä noussut yhä tärkeämmäksi.

KT haluaa, että tuleva hallitus paiskii töitä muun muassa talouden tasapainottamiseksi ja henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

Hoitajapula uhkaa jo monin paikoin terveydenhuollon järjestämistä. KT katsoo, että tilanteen helpottamiseen tarvitaan monia konsteja. Tässä kolme tärkeintä.

Espoo on korkeakoulutettujen kaupunki, ja maahanmuuttaneet eivät ole tässä poikkeus. Siksi Espoo on halunnut strategiansa mukaisesti panostaa erityisesti tämän ryhmän työllistymiseen.

Jyväskylässä tuumattiin, että kaupungin jo tunteva osaaja voisi olla helppoa houkutella palaamaan. Syntyi Paluumuuttajabongarit-kampanja, jolla markkinoitiin yritysten, Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin avoimia työpaikkoja.

Koronapandemian pyörteestä palautuvassa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa panostetaan tänä vuonna esihenkilötyön tukemiseen kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Esihenkilöitä kuormittaa työtehtävien paljous sekä vaatimus omien tunteiden hallinnasta kaikissa tilanteissa. Wiitaunionissa uskotaan, että esihenkilöiden parantuva työhyvinvointi heijastuu koko henkilökunnan jaksamiseen.

Lisä- ja ylityöaikakorvausten osuus kokonaisansioista on sopimusalasta riippuen alle yhdestä prosentista noin 20 prosenttiin. Tehtäväkohtaisen palkan osuus vaihtelee ansioissa 66 prosentista lähes 90 prosenttiin.