Työelämän kehittäminen

Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön on tärkeää hyvinvoinnille. Vuoden 2018 työolobarometrin ennakkotietojen mukaan työntekijät kokevat mahdollisuutensa aiempaa paremmiksi, vaikka barometri kertoo myös työpaikoilla toteutettavista muutoksista.

Aktiivimallin kehittämistä ja omatoimisen työnhaun mallia valmistelleet kolmikantaiset työryhmät päättivät työnsä helmikuun lopussa. Kumpikaan työryhmistä ei päässyt yksimieliseen ratkaisuun eikä jättänyt esitystä lakimuutoksista.
Ratkaisut aktiivimallin mahdollisista muutoksista ja ratkaisut työttömyysturvan seurantajärjestelmän kehittämisestä jäivät uudelle hallitukselle.

Etuuksista ja palveluista koostuva sosiaaliturvajärjestelmämme kaipaa uudistamista. Uudistuksen jatkotyölle linjattiin tavoitteita parlamentaarisessa Toimi-hankkeessa.

Kuntakentän rakennemuutosten vuoksi palveluja tuotetaan yhä enemmän monen organisaation verkostoissa. Onnistuneessa muutoksessa sovitaan, miten henkilöstöohjelmaa toteutetaan konsernissa ja miten se kytkeytyy konsernin strategiaan.

Uudella hallituskaudella on edelleen parannettava työllisyyttä. Muuten suomalainen yhteiskunta ei kykene turvaamaan hyvinvointipalveluja eikä rahoittamaan eläkkeitä ja sosiaaliturvaa, totesi työmarkkinajohtaja Markku Jalonen esitellessään KT:n hallitusohjelmatavoitteita tammikuun alussa.

Sosiaaliturvan uudistustarpeita ja vaihtoehtoisia malleja kartoitetaan valtioneuvoston kanslian TOIMI-hankkeessa. Tähtäimessä ovat seuraavilla hallituskausilla tehtävät päätökset.

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät yhdessä aikuiskoulutustuen uudistamista. Työelämän muutos edellyttää jatkuvaa osaamisen uudistamista. Työn ohessa tapahtuvaa opiskelua on tuettava nykyistä paremmin.

KT pitää tärkeänä, että tulevaan hallitusohjelmaan sisältyy suomalaisen työn, innovaatioiden ja osaamisen kehittämisohjelma, joka vauhdittaa ja tukee työn kehittämistä ja uudistamista työpaikoilla.

Heikkenevä huoltosuhde vaatii toimenpiteitä, joilla työllisyysaste saadaan nousemaan ja hyvinvointijärjestelmä turvatuksi. Osatyökykyisten mahdollisuus osallistua työhön nousee näin entistäkin tärkeämmäksi.

Kunta-alan työmarkkinaosapuolet ovat käynnistäneet työn murroksen pitkäjänteisen seurannan kunta-alalla. Tavoitteena on pitää huolta julkisen sektorin kunnosta ja toimintaedellytyksistä.

Kotoutumiskoulutuksessa tavoitteena olevaa kielitaidon tasoa ei usein saavuteta, vaikka riittävää kielitaitoa pidetään työllistymisen ja jatkokoulutuksen edellytyksenä.

Tulorekisterin sähköisen asiointipalvelun käyttö vaatii valtuutuksen. Nyt on aika miettiä, ketkä kunnassa tarvitsevat valtuudet ja aloittaa valtuutusten tekeminen.