Työelämän kehittäminen

Julkinen keskustelu tuottavuudesta käy kuumana ja usein tässä keskustelussa tuottamattomuus liitetään julkiseen sektoriin. Tässä keskustelussa ei näy se verkostoja hyödyntävä kehittämistyö, mitä kunnissa ja kuntayhtymissä tehdään tuloksellisuuden eteen.

Pohjoismaisten hyvinvointipalvelujen ja työmarkkinatoiminnan yhtäläisyydet heijastuvat myös työnantajaedunvalvonnan järjestämiseen, olipa kyse kuntien tai alueiden tai niiden omistuksessa olevien yhteisöjen työnantajatoiminnoista.

Sote- ja maakuntauudistus, digitalisaatio ja muut työelämän muutokset haastavat organisaatiot tulevaisuudessa ennennäkemättömällä tavalla. Resilientti organisaatio selviytyy yllättävistäkin muutoksista.

Tulevaisuuden työhön vaikuttavat seuraavan kymmenen vuoden aikana mullistavat innovaatiot, kyvykkyyksien monipuolinen hyödyntäminen sekä arvojen ja eettisyyden korostuminen.

Työelämään on tullut joukko innokkaita nuoria, jotka uskaltavat vaatia esimiehiltään paljon. Y-sukupolvelaiset eivät kunnioita esimiestä pelkän aseman perusteella – arvostus pitää ansaita teoilla.

– Kunnilla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus keksiä kunnan rooli uudelleen, sanoo tulevaisuudentutkija Olli Hietanen. Hän esittää, että pohdinnan lähtökohtana voisi olla, mitä tavallinen kuntalainen tarvitsee voidakseen hyvin.

Esimiehenä oleminen on rankkaa puuhaa. Jos esimiehen työhyvinvointi ei ole kunnossa, se heijastuu helposti myös alaisiin.

– Isoihin muutoksiin on syytä varata hyvät työkalut, sanoo Vaasan yliopiston professori Riitta Viitala. Hänen mukaansa terveydenhoidon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen johtajien kannattaisi kerätä ympärilleen iskuryhmät tutkimaan eri vaihtoehtoja ja valmistelemaan soten vaatimia muutoksia.

Esimiestehtävä sisältää aina muodollista valtaa. Hyväksyessään itselleen esimiesaseman hän myös hyväksyy siihen liittyvän vastuun ja lojaalisuuden työnantajaa kohtaan.

Mitä tapahtuu kirjastoille tiedonhaun siirtyessä verkkoon ja muiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksien vallatessa alaa? Maailman ja toimintaympäristön muuttuessa kirjastopalveluissa on jouduttu miettimään kirjaston roolia uudelleen. Vantaan esimerkki osoittaa, että kirjastot eivät ole kuihtumassa – päinvastoin.

Kunta-alalla muutosta ei voi paeta. Siksi kunnissakaan ei voida nyt pistää päitä pensaaseen, vaan muutoksesta pitää viestiä rohkeasti.

Kuntien keskinäinen vertailu helpottuu, hyvät käytännöt leviävät ja siten myös kehittäminen yleensä käy helpommaksi. Tämä kaikki tapahtuu, kun keväällä 2015 lanseerattu sähköinen henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki saa lisää käyttäjiä.