Työelämän kehittäminen

Kunta-alalla työskentelevät pitävät työtään tärkeänä ja merkityksellisenä. Kaksi kolmesta on tyytyväinen esimiehensä johtamistapaan ilmenee joulukuussa julkistetusta tutkimuksesta, jossa selvitettiin julkisen alan henkilöstön työhyvinvointia.

Esimiehillä on keskeinen rooli siinä, miten perhemyönteiset käytännöt toteutuvat työpaikoilla. Miten perheystävällisyyttä voidaan lisätä kuntatyöpaikoilla, sitä pohditaan Kuntekon oppimisverkostossa.

KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteistyön tuloksena syntyi opas, joka tarjoaa tietoa muun muassa tehtävä- ja työnjaon muutostrendeistä niin meillä kuin maailmalla, muutosjohtamisesta sekä lainsäädännöstä ja palvelussuhteen ehtoihin liittyvistä asioista.

Kuntekon verkkosivujen Tekojen Torilta löydät erilaisia kunta
organisaatioiden kehittämistekoja. Kuntatyönantajan toimitus listasi seitsemän kiinnostavaa kehittämistekoa Torin antimista.

Julkinen keskustelu tuottavuudesta käy kuumana ja usein tässä keskustelussa tuottamattomuus liitetään julkiseen sektoriin. Tässä keskustelussa ei näy se verkostoja hyödyntävä kehittämistyö, mitä kunnissa ja kuntayhtymissä tehdään tuloksellisuuden eteen.

Pohjoismaisten hyvinvointipalvelujen ja työmarkkinatoiminnan yhtäläisyydet heijastuvat myös työnantajaedunvalvonnan järjestämiseen, olipa kyse kuntien tai alueiden tai niiden omistuksessa olevien yhteisöjen työnantajatoiminnoista.

Sote- ja maakuntauudistus, digitalisaatio ja muut työelämän muutokset haastavat organisaatiot tulevaisuudessa ennennäkemättömällä tavalla. Resilientti organisaatio selviytyy yllättävistäkin muutoksista.

Tulevaisuuden työhön vaikuttavat seuraavan kymmenen vuoden aikana mullistavat innovaatiot, kyvykkyyksien monipuolinen hyödyntäminen sekä arvojen ja eettisyyden korostuminen.

Työelämään on tullut joukko innokkaita nuoria, jotka uskaltavat vaatia esimiehiltään paljon. Y-sukupolvelaiset eivät kunnioita esimiestä pelkän aseman perusteella – arvostus pitää ansaita teoilla.

– Kunnilla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus keksiä kunnan rooli uudelleen, sanoo tulevaisuudentutkija Olli Hietanen. Hän esittää, että pohdinnan lähtökohtana voisi olla, mitä tavallinen kuntalainen tarvitsee voidakseen hyvin.

Esimiehenä oleminen on rankkaa puuhaa. Jos esimiehen työhyvinvointi ei ole kunnossa, se heijastuu helposti myös alaisiin.

– Isoihin muutoksiin on syytä varata hyvät työkalut, sanoo Vaasan yliopiston professori Riitta Viitala. Hänen mukaansa terveydenhoidon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen johtajien kannattaisi kerätä ympärilleen iskuryhmät tutkimaan eri vaihtoehtoja ja valmistelemaan soten vaatimia muutoksia.