Työelämän kehittäminen

Kuluva valtuustokausi on kunnan henkilöstöpolitiikan kannalta historiallisen haastava. Kaudelle sijoittuu sote- ja maakuntauudistus, jossa puolella kunnan henkilöstöstä vaihtuu työnantaja. Uudessa kunnassa organisaatiot on osin rakennettava uudelleen.

Yli viidesosa töistä automatisoidaan viidessä vuodessa. Muita työelämän trendejä ovat analytiikka ja joustavan työvoiman käyttö, arvioivat pohjoismaiset HR-ammattilaiset syyskuussa julkistetussa kyselyssä.

Uusi EU-tason raamisopimus aktiivisesta ikääntymisestä antaa suomalaisillekin työpaikoille vinkkejä eri ikäisten ihmisten huomioimiseen ja tuloksellisuuden parantamiseen.

Muutosten onnistuminen, osaava työvoima ja hyvä työnantajatoiminta varmistetaan henkilöstöjohtamisen keinoin.

Esimies on rekrytoinnissa työhönoton perusasian ääressä kohtaamassa ja arvioimassa ihmistä. Rekrytoinnin keinot muuttuvat, mutta kohtaaminen pysyy.

Kunnissa ja kuntayhtymissä tehdään paljon tuloksellisuustyötä. Tulevaisuudessa kehittämiseen aiotaan panostaa vielä enemmän. Kehittämistyötä tehdään pääosin omin voimin.

Sote- ja maakuntauudistus muuttaa väistämättä kunnan roolia. Uudistus haastaa myös kunnan tavat toimia. Kunnan elinvoima- sivistys- ja hyvinvointirooli korostuvat. Kunnat myös erilaistuvat.

Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kunnissa ja maakunnissa tehdään entistä enemmän yhteistyötä yritysten kanssa. Siitä voi seurata riski korruption ja muiden taloudellisten väärinkäytösten lisääntymiselle.

Sote- ja maakuntauudistuksen rinnalla muutoksessa on myös pelastustoimi. Pelastustoimi siirtyy vuoden 2019 alusta 18 maakunnan hoidettavaksi.

Vaasan yliopiston kyselytutkimus nosti esiin eettisten pelisääntöjen tarpeen.

Strategioiden ja toimialarakenteiden uudistaminen on ajankohtaista liki joka kunnassa. Se ei onnistu, mikäli esimiehiä ja henkilöstöä ei saada sitoutettua uudistustyöhön.

Kuntien 420 000 työntekijää saavat uudet työnantajien edustajat, kun kuntavaaleissa valitaan valtuutetut seuraavalle neljän vuoden jaksolle. Ehdokkaista päätellen suuria mullistuksia valtuustojen kokoonpanoon ei ole odotettavissa. Yksi selvä muutos on senioriehdokkaiden määrän lisääntyminen 2000-luvulla.