HR-asioiden painoarvo on tunnustettava

KT Kuntatyönantajat edustaa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa sekä kunta- että maakuntatyönantajia. KT:n asiantuntijoita on mukana työnantajuuteen ja henkilöstöön liittyvien asioiden alueellisissa ja valtakunnallisissa elimissä.

– Muutostukea sote- ja maakuntakuntauudistukseen antavat monet tahot. KT:n muutostuki on tukea työnantajille, täsmentää neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas.

Valtakunnallinen valmistelutyö jää osin näkymättä kunnille ja kuntayhtymille. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun etenemisestä kerrotaan muun muassa KT:n muutostuki -verkkosivuilla. Sivut ovat avoimet kaikille.

– Asiantuntijamme neuvovat niin henkilöstöään luovuttavia kuntia ja kuntayhtymiä kuin henkilöstöä vastaanottavia maakuntatyönantajia, kertoo KT:n muutostuki -ryhmää vetävä Nybondas-Kangas.

Maakunta luo itsenäisen työnantajapolitiikan

Uudistuksen toimeenpanossa tärkeä vaihe on ns. väliaikaishallinto. Silloin HR-valmistelussa keskitytään henkilöstön siirtoon kunnilta ja kuntayhtymille maakuntatyönantajille niin, että siirtyvät työntekijät ovat uuden työnantajan palveluksessa 1. tammikuuta 2020.

Väliaikaishallinnon aikana KT tukee tulevia maakuntaorganisaatiota henkilöstöasioiden valmistelussa.

– KT:lla on tässä asiantuntijan rooli. Jokainen maakunta luo itsenäisen työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan.

Maakuntien yhteenlaskettu henkilöstöbudjetti on noin 11 miljardia euroa. Uudistuksessa onkin tunnustettava henkilöstöasioiden painoarvo ja varattava riittävästi resursseja HR-valmisteluun.

– KT pitää ensiarvoisen tärkeänä, että kun väliaikainen valmistelutoimielin tulee voimaan, henkilöstöjohto on valmistelun keskiössä samalla tavalla kuin esimerkiksi maakunnan taloussuunnittelu on, muistuttaa Nybondas-Kangas.

HR-valmistelu on maakunnissa tällä hetkellä kovin eri vaiheissa. Tähän on monia syitä.

– Resursointi henkilöstöasioiden valmisteluun vaihtelee suuresti. Valmistelun tilaan vaikuttavat alueen kuntien tahto, maakunnan alueen kuntien nykyiset palvelurakenteet ja organisaatiot sekä siirtyvien toimintojen ja yhteistyökumppaneiden määrä.

Uudistus mullistaa tukipalvelujen järjestämisen

Sote- ja maakuntauudistukseen voi jo valmistautua kuntien ja kuntayhtymien HR-hallinnoissa, vaikka sote-lakien valmistelu on kesken.

– Tällä hetkellä voisi esimerkiksi tehdä erilaisia selvityksiä ja arvioita siirtyvästä henkilöstöstä, sanoo Nybondas-Kangas.

Maakuntiin siirtyvät sote-henkilöstö, palo- ja pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, lomitus ja maakuntaliittojen henkilöstö, mutta myös osa hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöstä.

– Tämä mullistaa kuntien tukipalvelujen järjestämisen. Kuntatyönantajien ja maakuntatyönantajien on aikanaan käytävä yhdessä läpi ketkä siirtyvät, sanoo Nybondas-Kangas.

Työnantajaorganisaatioiden perustamiseen tukea

Alueellisen valmistelun tueksi KT on kutsunut maakuntien HR-vastuuvalmistelijat verkostoon, jossa valmistellaan muun muassa HR-työvälineitä maakuntavalmistelun tueksi.

– Uusia työnantajaorganisaatiota perustettaessa on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyötä ja jakaa kokemuksia. Kaikkihan on ajateltava uusiksi, sillä uusi maakunta ei ole kuntajatkumo, muistuttaa Nybondas-Kangas.

Tällä hetkellä HR-valmistelussa korostuvat yhteistoimintaan liittyvät asiat ja henkilöstöstrateginen valmistelu. Kuntien ja maakuntien välinen yhteistyö konkretisoituu vasta, kun sote-lait on hyväksytty eduskunnassa ja väliaikaishallinto aloittaa.

– Maakuntien HR-valmistelijoilla on valmisteluprosessin edetessä tietoa, jota yhteistoimintamenettelyä käyvät kuntatyönantajat tarvitsevat. Hyvä toimintatapa voisi olla esimerkiksi se, että maakuntavalmistelusta lähetettäisiin ajankohtaista tietoa alueen kunnille, ehdottaa Nybondas-Kangas.

Kuntatyönantajien ja maakuntatyönantajien julkisella yhteistyöllä voisi hälventää henkilöstön kokemaa epävarmuutta.

– Kuntasektorin ja maakuntasektorin yhteiset tilaisuudet henkilöstölle voisivat olla myös yksi yhteistyön muoto, sanoo Nybondas-Kangas.

Monia asioita vielä mahdoton ennakoida

Muutosviestinnän iso haaste on esimerkiksi se, että on palvelutoimintoja, joiden siirtyminen maakuntiin on vielä epäselvää. Sen enempää kuntatyönantajilla kuin maakuntavalmistelijoilla ei ole tietoa siitä, siirtyykö työntekijä vai ei.

– Tässä vaiheessa maakuntavalmistelussa voi olla mahdotonta ennakoida, muuttuuko työntekijän työpiste toiseksi, säilyykö sama esimies tai ovatko työtehtävät juuri samanlaiset kuin tällä hetkellä.

Nybondas-Kankaan mukaan nämä asiat selviävät käytännössä vasta vuoden 2019 kuluessa.

– Monet asiat ovat riippuvaisia maakuntatyönantajan tekemistä linjauksista. Oikeaa tahoa eli maakuntatyönantajaa ei ole vielä olemassa vastaamaan näihin monien mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Sote- ja maakuntauudistus muuttaa myös työmarkkinoita. Maakuntasektorille on neuvoteltava omat työ- ja virkaehtosopimukset. Maakunnissa voidaan tehdä paikallisia ratkaisuja vasta sitten, kun ensin on neuvoteltu valtakunnalliset työ- ja virkaehtosopimukset.

– Vielä ei ole tiedossa, mitä sopimuksia tehdään. Siksi ei ole olemassa luottamusmiesjärjestelmää. Tiedossa ei esimerkiksi ole, sovelletaanko maakunnissa tehtävien vaativuusarviointijärjestelmää tai onko käytössä vaikkapa toimistotyöaika, luettelee Nybondas-Kangas.