Tilastot
6
/2017

Juho Ruskoaho, työmarkkinatutkija
Kuva: Pixhill

Valinnanvapaudella mittavia henkilöstövaikutuksia

Sote- ja maakuntauudistuksessa jopa 60 000 henkilöä saattaa siirtyä kuntasektorilta yksityiselle puolelle. Tällä on suuria vaikutuksia muun muassa toiminnan järjestämiseen ja kustannustehokkuuteen. Maakunnan kilpailu työvoimasta ja tuotannosta yksityistä sektoria vastaan vaikeutuu.

Sote- ja maakuntauudistuksessa kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyy maakunnille arviolta noin 214 000 palkkaa saavaa ja 16 000 palkattomalla virka- tai työvapaalla olevaa henkilöä. Siirtyvän henkilöstön työvoimakustannukset ovat noin 11 miljardia euroa eli yli puolet kunta-alan työvoimakustannuksista. Siirtyvistä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä on noin 202 000.

Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot ovat yhteensä 18,5 miljardia, josta perusterveydenhuolto on 3,75, erikoissairaanhoito 6,9 ja sosiaalihuolto 7,7 miljardia. Muiden toimintojen osuus on noin 100 miljoonaa euroa. Ostoja yksityiseltä sektorilta on perusterveydenhuollossa 250 miljoonaa, erikoissairaanhoidossa 300 miljoonaa ja sosiaalihuollossa 2,3 miljardia euroa.

Ministeriö arvioi, että uudistuksen jälkeen valinnanvapauspalvelujen koko olisi yhteensä 5,75 miljardia. Suoran valinnan piirissä olevien palveluiden arvo olisi 2,35 miljardia, henkilökohtaisen budjetin 1,4 miljardia ja asiakassetelin 2 miljardia, josta 600 miljoonaa olisi erikoissairaanhoitoa ja 1,4 miljardia sosiaalipalveluja.

Maakunnan muun tuotannon arvoksi jää 12,75 miljardia, josta sosiaalihuollossa ostoja yksityiseltä sektorilta olisi 1,5 miljardia ja terveydenhuollossa 300 miljoonaa euroa.

Ministeriö arvioi maakunnista siirtyvän 6 000–30 000 henkilöä yksityisten tahojen omistamiin sosiaali- ja terveyskeskuksiin. Mikäli yksityisten osuus on ennakoitua suurempi, voi vaikutus olla jopa kaksinkertainen. Erikoissairaanhoidossa siirtymä olisi noin 5 000–12 000 henkilöä.

Graafeja sote-menoista

Vaikutuksia henkilöstöön toiminnoittain

Muutoksen jälkeen sosiaalipalvelujen 7,7 miljardin menoista 1,4 miljardia koostuisi asiakassetelistä, 1,4 miljardia henkilökohtaisesta budjetista ja ostoja yksityiseltä sektorilta jäisi noin 1,5 miljardia. Ministeriö arvioi sosiaalipalveluissa yksityisen palveluntuottajien liikevaihdon nousevan vähintään 600 miljoonalla eurolla.

Maakunnan tuotannon arvoksi jäisi vähintään 3,4 miljardia, eli 2 miljardia nykyistä vähemmän. Jos maakuntien liikelaitokseen jäisi vain tämä minimi, tarkoittaisi se noin 30 000 henkilön siirtymistä maakuntien palveluksesta.

Terveydenhuollon kustannukset ovat 10,65 miljardia, joista 6,9 miljardia on erikoissairaanhoitoa ja 3,75 miljardia perusterveydenhuoltoa. Muutoksen jälkeen ministeriö arvioi maakunnan osuudeksi terveydenhuollosta vähintään 7,75 miljardia, josta ostojen osuus olisi noin 300 miljoonaa.

Suoran valinnan palveluihin menisi 2,35 miljardia ja erikoissairaanhoidon asiakasseteliin 600 miljoonaa euroa. Ministeriö arvioi yksityisen sektorin terveydenhuollon liikevaihdon nousevan vähintään 900 miljoonaa euroa.

Jos suoran valinnan palvelujen koko 2,35 miljardia menisi pois maakunnalta, jäisi sen tuotannon arvoksi 1,4 miljardia, eli reilu kolmannes nykyisestä. Määrä sisältäisi ostoja yksityiseltä sektorilta noin sadan miljoonan verran, jos nykyinen suhde säilyy. Henkilöstömäärään suhteutettuna menojen vähenemä tarkoittaisi noin 25 000 henkilöä.

Erikoissairaanhoidossa henkilöstövaikutukset tulevat asiakassetelin kautta, jonka suuruusluokka olisi 600 miljoonaa. Maakunnan tuotannon arvo uudistuksen jälkeen olisi siis 6,3 miljardia. Ostojen osuus oletettavasti supistuisi hiukan noin 200 miljoonaan. Vähenemän suhde henkilöstöön olisi noin 6 000 henkilöä.

Todellisia vaikutuksia on vaikeaa arvioida

Euromäärien suhteuttamiseen henkilötyöpanoksiksi on suhtauduttava varauksella. Jos muita kuluja kuin henkilöstömenoja ei voida vähentää, on kokonaisvaikutus henkilöstöön laskelmaa suurempi. Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin palvelut tuotetaan sekä maakuntien että yksityisissä yhtiöissä. Yksityisen sektorin kasvu on arvion mukaan 1,5 miljardia eli 14 prosenttia henkilöstömenoista. Henkilökohtaisen budjetin osuus on samaa suuruusluokkaa.

Valinnanvapauden elementtien vaikutukset sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon henkilöstöön eivät ole suoraan eroteltavissa. On vielä mahdotonta arvioida, minkä verran suoranvalinnan palveluja tuotetaan maakunnan toimesta. Kaavailtu järjestelmä on hajanainen, eikä suoranaisesti tue integraatiota.

Säätelyn ja rajoitteiden merkitys on suuri, mutta on mahdollista, että tuotanto pirstoutuu. Ministeriö arvioi, että jos maakunnat käyttävät valinnanvapautta paljon hyväkseen, voivat muutokset olla esitettyjä suurempia. Ministeriö tarkentaa arvioitaan lainvalmistelutyön edetessä.

Siirtyvää henkilöstöä jopa 60 000

Kaavaillut muutokset tarkoittavat vähimmilläänkin kymmenien tuhansien työntekijöiden siirtymistä julkiselta puolelta yksityiselle puolelle. Siirtymisellä on merkittäviä vaikutuksia toiminnan järjestämiseen, integraatioon ja kustannustehokkuuteen. Virka- ja työehtosopimusjärjestelmässä mahdollisesti jopa 60 000 henkilöä siirtyisi maakuntasektorilta yksityiselle sektorille.

Jos kuntien eläkevakuutuksen piiristä siirtyy kolmannes työvoimasta yksityisen sektorin eläkevakuutuksen piiriin, nostaa tämä Kevan arvion mukaan kuntien eläkemaksuja 2 prosenttiyksikköä. Se kasvattaa maksujen eroa sektorien välillä entisestään ja vaikeuttaa maakunnan kilpailua työvoimasta ja tuotannosta.

Julkisen sektorin täytyy pitää riittävästi henkilöstöä lakisääteisten tehtävien ja päivystyksen vuoksi. Lisäksi yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten loppuminen voi lisätä terveyspalvelujen kysyntää. Henkilöstön siirtymistä voidaan joutua rajoittamaan, mikä voi synnyttää päällekkäisyyksiä. Olisikin tarkoituksenmukaista hyödyntää julkista tuotannon välineistöä nykyistä tehokkaammin.

Muutokset kohdistuvat erikoissairaanhoidossa tiettyjen erikoisalojen osaajiin. Isoa esimerkiksi kirurgien, silmälääkärien tai anestesiologien siirtymistä yksityiselle sektorille ei voi tapahtua ilman päivystyksen tai kustannustehokkuuden vaarantumista useassa maakunnassa. Myös leikkaussalihoitajien ja muun kriittisen toiminnan osaajien siirtymiseen tulisi painetta.

Kilpailu työvoimasta nostaa henkilöstökustannuksia. Mikäli vain maakunnan liikelaitoksella on päivystysvelvollisuus tai yötöitä, syntyy yksityiselle sektorille rekrytointivaltti.

Jos asiakassetelin myöntämistä on rajoitettava, maakunnat tarvitsevat kilpailuoikeudellista osaamista mahdollisten oikeudenkäyntien varalta.

Erikoislääkärien kohdalla on huomioitava myös opetuksellinen näkökulma. Julkisella puolella on säilytettävä riittävä määrä monenlaisia toimenpiteitä, jotta erikoistuvat lääkärit voivat kehittää osaamistaan.

14.12.2017

Yhteystiedot

Juho Ruskoaho

pääekonomisti
Puhelin:
+358 9 771 2021
Matkapuhelin:
+358 44 532 8467
Sähköposti:
Juho.Ruskoaho@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT