Hyöty, lait ja sopimukset

Hyvinvointialueiden aluevaltuustot ovat järjestäytyneet ja valinneet jäsenet eri toimielimiin. Alueiden johto on aloittanut työnsä.

Lastensuojelulakia ja oppilas- ja opiskelijahuoltolakia on muutettu. Molemmissa säädetään henkilöstömitoituksista. Lakimuutokset tulivat voimaan 1. tammikuuta.

Hyvinvointialueet ovat askeleen päässä virallisesta organisoitumisesta. Johtamisen käytännöt laaditaan kuluvan vuoden aikana.

Hyvinvointialuejohtaja valitaan julkisella hakumenettelyllä. Henkilöstö sen sijaan siirtyy hyvinvointialueelle voimaanpanolain automaattisen liikkeen luovutuksen periaatteen nojalla.

Siirtosuunnitelma ja siirtosopimus ovat työvälineitä henkilöstösiirtojen valmistelussa. Siirtojen toteuttamisen tueksi kunnat ja kuntayhtymät tekevät myös selvitykset hyvinvointialueille siirtyvästä henkilöstöstä.

Tartuntalain 48 a §:n 1 ja 3 momenttia on sovellettu 31.1.2022 lähtien. Koronarokote on edelleen vapaaehtoinen rokote. Laissa ei ole kyse henkilöstön rokotepakosta

Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus kääntyy päälaelleen asetuksella, joka tulee voimaan 2030. Ennennäkemättömän pitkä siirtymäaikakaan ei auta, jos toimenpiteet jäävät vajaaksi.

Sairausvakuutuslakiin lisätään uudet tarkistuspisteet pitkittyvällä sairauspäivärahakaudella. Uudet tarkastus­pisteet tulevat 150 ja 230 sairauspäivärahan kohdalle.

Sääntelyn hallinnointi, kehittämistyö ja hankerahoitukset vievät liikaa työaikaa koulutusalalla. Se on pois koulutuksen perustehtävästä.

Henkilöstöasioiden valmistelu on syksyn aikana kiihtynyt KT:n hyvinvointialueiden HR-valmistelijoiden verkostoissa. Alueet aloittavat toimintansa vuoden päästä. Aikaa ei ole hukattavaksi.

KT:n asiakaskunta on laajentunut uuden KT-lain mukaisesti. KT:n yritysjaoston toiminta käynnistyy joulukuussa.

Aluevaaleissa valitaan jäsenet aluevaltuustoihin. Valtuutetut päättävät hyvinvointialueiden palveluiden järjestämisestä vuoden 2023 alusta alkaen.