Hyöty, lait ja sopimukset

Työneuvosto on antanut lausuntoja, jotka koskevat muun muassa työajan enimmäismäärää, korvaavan lepoajan antamista ja hätätyötä. 

Kolmikantainen työryhmä esittää väliaikaista muutosta työ­turvallisuus­­lakiin työturvallisuuden parantamiseksi. KT osallistui työryhmän työhön.

Nyt on oikea hetki pohtia työterveyshuollon roolia sekä palvelujen järjestämistä ja niiden käyttöä, kun hyvinvointialueet aloittavat työnantajina ja kunnissa henkilöstörakenne ja -määrä muuttuu.

Hyvinvointialueiden aluevaltuustot ovat järjestäytyneet ja valinneet jäsenet eri toimielimiin. Alueiden johto on aloittanut työnsä.

Lastensuojelulakia ja oppilas- ja opiskelijahuoltolakia on muutettu. Molemmissa säädetään henkilöstömitoituksista. Lakimuutokset tulivat voimaan 1. tammikuuta.

Hyvinvointialueet ovat askeleen päässä virallisesta organisoitumisesta. Johtamisen käytännöt laaditaan kuluvan vuoden aikana.

Hyvinvointialuejohtaja valitaan julkisella hakumenettelyllä. Henkilöstö sen sijaan siirtyy hyvinvointialueelle voimaanpanolain automaattisen liikkeen luovutuksen periaatteen nojalla.

Siirtosuunnitelma ja siirtosopimus ovat työvälineitä henkilöstösiirtojen valmistelussa. Siirtojen toteuttamisen tueksi kunnat ja kuntayhtymät tekevät myös selvitykset hyvinvointialueille siirtyvästä henkilöstöstä.

Tartuntalain 48 a §:n 1 ja 3 momenttia on sovellettu 31.1.2022 lähtien. Koronarokote on edelleen vapaaehtoinen rokote. Laissa ei ole kyse henkilöstön rokotepakosta

Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus kääntyy päälaelleen asetuksella, joka tulee voimaan 2030. Ennennäkemättömän pitkä siirtymäaikakaan ei auta, jos toimenpiteet jäävät vajaaksi.

Sairausvakuutuslakiin lisätään uudet tarkistuspisteet pitkittyvällä sairauspäivärahakaudella. Uudet tarkastus­pisteet tulevat 150 ja 230 sairauspäivärahan kohdalle.

Sääntelyn hallinnointi, kehittämistyö ja hankerahoitukset vievät liikaa työaikaa koulutusalalla. Se on pois koulutuksen perustehtävästä.