Lainsäädäntö
1
/2022

Mirja-Maija Tossavainen, johtava työmarkkinalakimies

Uusia henkilöstömitoituksia lainsäädäntöön

Lastensuojelulakia ja oppilas- ja opiskelijahuoltolakia on muutettu. Molemmissa säädetään henkilöstömitoituksista. Lakimuutokset tulivat voimaan 1. tammikuuta.

Lisäksi vuoden alussa tuli muutoksia myös oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädettyihin kelpoisuuksiin.

Lastensuojelulain muutos

Lastensuojelulain 13 b §:ään on lisätty uusi 2 momentti, jonka mukaan yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saa olla enintään 30 lasta asiakkaanaan.  Tätä enimmäismäärää sovelletaan 1. tammikuuta 2024 lukien. Siihen asti lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saa olla enintään 35 lasta asiakkaanaan. 

Eduskunta hyväksyi lainmuutoksen yhteydessä lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ja arvioi lastensuojelun henkilöstömitoituksen vaikutuksia lastensuojelupalvelujen ja muiden sosiaalihuollon palvelujen saatavuuteen ja toteuttamiseen sekä lapsen edun toteutumiseen. Hallituksen on ryhdyttävä arvioinnin pohjalta tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi.  

Lausuman taustalla on huoli palveluiden piiriin pääsyn vaikeutumisesta henkilöstömitoituksen vuoksi, kun kelpoisuusehdot täyttävästä henkilöstöstä on pulaa.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ei ole pitänyt henkilöstömitoituksia toimivana tapana parantaa palveluja. KT olisi pitänyt suotavana, että lainmuutoksen yhteydessä henkilöstömitoituksen voimaantuloa olisi lykätty myöhempään ajankohtaan.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutos

Lain 9 a §:n mukaan psykologi- ja kuraattoripalveluista järjestettäessä saa yhtä kuraattoria kohden olla enintään 670 opiskelijaa ja yhtä psykologia kohden enintään 780 opiskelijaa. 

Henkilöstömitoitusta sovelletaan psykologipalveluihin 1. elokuuta 2023 lukien.  Sitova mitoitus koskee perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen opiskelijahuollon kuraattoreita ja psykologeja. 
Kuraattorin tehtävän kelpoisuusvaatimuksiin on tullut täsmennyksiä. Lain 7 §:n mukaan kuraattorina voi toimia henkilö, joka on suorittanut sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 7 §:n ylemmän korkeakoulututkinnon tai 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun sosiaalialalle soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon.

Lisäksi kelpoisuusvaatimukset täyttää jatkossa henkilö, jolla on tehtävään soveltuva sosiaalialalle tai kasvatusalalle tai käyttäytymistieteisiin suuntautunut korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettuna 60 opintopisteen laajuiset korkeakouluopinnot. Niiden tulee muodostua sosiaalityön yliopisto-opinnoista tai sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun korkeakoulututkintoon kuuluvista opinnoista. 

Lain voimaantulon jälkeen kuraattorin tehtävään on edelleen kelpoinen henkilö, joka on ennen lain voimaantuloa on toiminut kelpoisuusehdot täyttävänä kuraattorina.

Lakimuutoksia vireillä 

Eduskunnan käsittelyssä on HE 231/2021 laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.

Esitykseen sisältyy muun muassa kotihoitoa koskevia säännöksiä. Kotihoidon laadun ja riittävyyden varmistamiseksi lakiin lisättäisiin säännökset kotikäyntien suunnittelusta ja kotihoidon toteuttamisesta teknologiaa hyödyntäen. Lakiin lisättäisiin myös säännökset kotihoidon henkilöstön riittävyyden turvaamisesta ja toimenpiteistä työvoiman vajaukseen puuttumisesta.

10.2.2022

Yhteystiedot

Mirja-Maija Tossavainen

johtava työmarkkinajuristi
Puhelin:
+358 9 771 2117
Matkapuhelin:
+358 50 527 6019
Sähköposti:
Mirja-Maija.Tossavainen@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT