Työelämän kehittäminen
4
/2022

Teksti: Mervi Itkonen

Talous kuntoon ja väkeä töihin

KT haluaa, että tuleva hallitus paiskii töitä muun muassa talouden tasapainottamiseksi ja henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

Kunta- ja hyvinvointitaluetyönantajat KT julkaisee syyskuussa uudet hallitusohjelmatavoitteensa tulevalle hallituskaudelle. KT:n tavoitteena on, että Suomen tulevassa hallitusohjelmassa huomioitaisiin erityisesti kolme kunnille ja hyvinvointialueille tärkeää teemaa: julkisen talouden tasapaino ja toimivat työmarkkinat sekä henkilöstön saatavuus. 

Muita KT:lle tärkeitä tulevan hallituskauden teemoja ovat muun muassa hyvinvointipalveluiden kustannukset, työllisyysasteen nosto ja työrauhan takaaminen.

– KT on viestinyt tavoitteistaan jo syksyn budjettiriihen alla. Jatkamme vaikuttamistyötä syksyn aikana ennen eduskuntavaaleja ja pitkin vaalikautta”, kertoo KT:n sidosryhmätyön asiantuntija Suvi Oinonen.

Tasapainoa talouteen

KT:n tavoite numero yksi on se, että julkinen talous on tasapainossa ja työmarkkinat toimivat. Kunnalliset ja hyvinvointipalvelut tulee järjestää tuloksellisesti palvelujen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi. Tämä vaatii KT:n mukaan sitä, että kustannukset sovitetaan yleiseen taloustilanteeseen ja yhteiskunnan kantokykyyn.

KT esittää, että tuleva hallitus harjoittaa talouspolitiikkaa, joka lisää ennustettavuutta ja vakautta kunnissa ja hyvinvointialueilla. Työnantajien työvoimakustannuksia ei tule lisätä uusilla velvoitteilla tai normeilla. 

Hallituksen tulee huolehtia kuntien ja hyvinvointialueiden riittävästä perusrahoituksesta. Valtion tulee korvata kulut, joita aiheutuu hyvinvointialueuudistuksesta ja työllisyyspalvelujen siirrosta kuntien hoidettavaksi. Kuluja syntyy erityisesti hyvinvointialueiden palkkaharmonisoinnista eli palkkojen yhdenmukaistamista. Valtion tulee kattaa nämä kulut niin, niin että palvelujen saatavuus ja laatu säilyvät.

Muita KT:n taloudellisia tavoitteita ovat esimerkiksi kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien maksamien eläkevakuutusmaksujen alentaminen lähemmäs yksityisten alojen tasoa. 

Työllisyysaste 80 prosenttiin

Suomen työllisyysaste on tällä haavaa hyvä, 74 prosenttia, mutta sitä tulee nostaa edelleen. KT toivoo, että tuleva hallitus asettaa tavoitteekseen 80 prosentin työllisyyden. Korkeaa työllisyysastetta tarvitaan, jotta hyvinvointipalvelut, sosiaaliturva ja eläkkeet voidaan rahoittaa. KT:n mukaan tulevan hallituksen tulee alentaa työnantajien kynnystä ihmisten työllistämiseen ja muuttaa tarvittaessa työlainsäädäntöä.

Myös sosiaaliturvaa on uudistettava, mutta nykyisen järjestelmän pohjalta. KT ei halua luopua sosiaaliturvan syyperusteisuudesta ja vastikkeellisuudesta, eli se ei kannata esimerkiksi perustuloa tai -tiliä. Sosiaaliturvan kustannuksia ei saa kasvattaa. Kannustinloukkuja työn vastaanottamiseen tulee purkaa. KT haluaa porrastaa työttömyysturvaa siten, että se kannustaa ottamaan vastaan työtä. 

Työvoima- eli TE-palvelut siirtyvät kuntien hoidettavaksi vuoden 2024 aikana. Kuntien tulisi saada järjestää TE-palvelut paikallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarpeetonta sääntelyä tulee välttää. 

Työrauha tulee varmistaa

Kulunut työmarkkinavuosi on ollut harvinaisen myrskyisä. KT pitää välttämättömänä, että hallitusohjelmaan kirjataan toimenpiteitä, joilla varmistetaan toimivat työmarkkinat ja työrauha. On tärkeää, että hallitus kunnioittaa kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien itsenäistä neuvottelu- ja sopimustoimintaa palvelussuhteen ehtoja ja työvoimakustannuksia koskevissa kysymyksissä. 

Yhteiskunnalle vaarallisia työtaisteluita koskeva lainsäädäntö vaatii uudistamista. Kansalaisten henki, terveys ja omaisuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. KT:n mukaan tämänvuotiset terveydenhuollon lakonuhat ovat osoittaneet, että Suomeen tarvitaan potilasturvallisuuslaki.

Työtaistelutoimille on asetettava rajat, ja esimerkiksi laittomista työtaisteluista tuomittavia hyvityssakkoja on korotettava.

Henkilöstön saatavuus turvattava

Yksi tulevan hallituskauden isoista haasteista on kunnissa ja alueilla jo näkyvä työvoimapula. Jotta kunnat ja alueet voivat tuottaa korkeatasoisia palveluita, hallituksen on pidettävä huolta henkilöstön saatavuudesta.

Henkilöstöpulan taklaamiseen tarvitaan useita keinoja. Sote- ja varhaiskasvatusalan tiukat kelpoisuusvaatimukset ja henkilöstömitoitukset aiheuttavat julkisen alan työnantajille vaikeuksia, koska pätevää henkilöstöä ei ole riittävästi saatavilla. 

KT:n mielestä henkilöstön kelpoisuusehdoista tarvitaan poikkihallinnollinen selvitys ja vaikutusten arviointi. Samalla tulee arvioida sitä, kuinka nykyinen koulutusjärjestelmä vastaa pätevyysvaatimuksiin. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee saada päättää siitä, miten palvelut on järkevintä tuottaa paikallisiin tarpeisiin ja olosuhteisiin nähden.

Muita KT:n esittämiä keinoja henkilöstöpulaan vastaamiseksi ovat koulutuksen aloituspaikkojen lisääminen, muunto- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen, työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen ja työurien pidentäminen. KT toivoo tulevan hallituksen osoittavan lisää resursseja esimerkiksi työkyvyttömyyden ehkäisyyn ja työelämän kehittämiseen.


KT:n ratkaisut lyhyesti

  • Kunta- ja hyvinvointipalvelut on järjestettävä tuloksellisesti niin, että samalla huomioidaan julkisen talouden tasapaino ja toimivat työmarkkinat.
  • Työmarkkinoiden toimivuus ja työrauha tulee varmistaa. Tarvitsemme pelisääntöjä työtaisteluille ja turvaa kansalaisille. Siksi Suomeen tarvitaan potilasturvallisuuslaki.
  • Työllisyysaste pitää nostaa 80 prosenttiin. Tämän saavuttamiseksi tulee muun muassa uudistaa sosiaaliturvaa ja alentaa kynnystä työllistämiseen.
  • Henkilöstön saatavuus tulee varmistaa. Esimerkiksi henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia ja henkilöstömitoituksia tulee arvioida uudelleen. Koulutusten aloituspaikkoja tulee lisätä, työperäistä maahanmuuttoa sujuvoittaa ja työuria pidentää.

Lue lisää

14.9.2022

Yhteystiedot

Mervi Itkonen

Johtava viestinnän asiantuntija
Puhelin:
+358 9 771 2160
Matkapuhelin:
+358 44 3740025
Sähköposti:
Mervi.Itkonen@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT