Teemat

Kuntasektorilla osa-aikatyötä tekee noin joka seitsemäs palkansaaja. Yleisintä osa-aikatyö on lääkäreillä, harvinaisinta teknisten sopimusalalla ja opettajilla. Naisista useampi tekee osa-aikatyötä kuin miehistä.

Resurssien hallinta ja työvoiman saatavuus ovat ratkaisevia tekijöitä, kun kunta päättää sote-palvelujen järjestämisen tavoista. Esittelemme neljän erilaisen kunnan ratkaisut järjestää sote-palvelunsa. Kuopio järjestää ne itse. – Emme ole harkinneet muuta vaihtoehtoa, kertoo apulaiskaupunginjohtaja Jari saarinen.

Vuonna 2021 kesätyöpaikkoja on kunnissa tarjolla  aiempia vuosia enemmän.

KT:n tiedustelussa lähes 90 prosenttia kuntatyönantajasta ilmoitti, että ne aikovat tarjota nuorille kesätyö­paikkoja. Kysyimme, miten Oulussa, Polvijärvellä ja Eurajoella tarjotaan tai tuetaan nuorten kesätöitä.

Työyhteisöissä esiintyy rekrytointisyrjintää, joka voi olla tietoista tai tiedostamatonta. Valinta voi tapahtua huomaamatta tai perustua totuttuihin toimintatapoihin.

Erikoissairaanhoidossa täyttämättä oli noin 620 lääkärin tehtävää lokakuussa 2020. Erikoistumiskoulutuksen opinto-oikeuksia on enemmän kuin erikoistuvia lääkäreitä. Lääkäripula ei ratkea ilman kiireellistä ja tuntuvaa peruskoulutuksen lisäämistä.

Julkisen sektorin työvoiman saatavuusongelmat eivät liene kenellekään uusi asia. Vaikka puuttuvia ihmisiä on vaikea korvata muulla kuin vastaavalla määrällä työvoimaa, työvoimapulan näkeminen pelkästään vajauksena ei ole riittävä tapa tarkastella asiaa.

Uuden eläkeköitymisennusteen mukaan kunta-alalta jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 180 000 henkilöä eli noin joka kolmas kunnan työntekijä. Henkilöstöä jää eläkkeelle varsinkin pienistä kunnista.

Moni kunta kärsii hoito- ja hoivatyöntekijöiden puutteesta. Lempäälä tuntuu löytäneen siihen toimivia ratkaisuja.

Helsingin kaupunki yrittää helpottaa hoito- ja kasvatusalan työvoimapulaa rekrytoimalla vieraskielistä työvoimaa. Koulutetuilla ongelmana on usein ammatillinen pätevöityminen. Vähän koulutetuilla korostuu verkostojen puute ja vaikeus saada suomen kielen opetusta.

Kuntatyöpaikoilla selvittiin ensimmäisestä koronavuodesta pääosin hyvin. Työntekijät kokivat johtamisen ja ilmapiirin yleisesti parantuneen. Toisaalta korona kuormitti epätasaisesti eri aloja ja ammattiryhmiä.

Koronaepidemiaan liittyvä turvallisuusjohtaminen näyttää vakiintuneen kunnissa koronavalmiusryhmien ja poikkeusolojen johtoryhmien toiminnaksi. Työsuojelun yhteistoiminnan onnistuminen ei silti vaikuta paljon kohentuneen viime keväästä.