Uudet hyvinvointialueet ottavat pian kunnilta vastuun sosiaali- ja terveyspalveluista. Mediassa on kirjoiteltu pitkin syksyä siitä, miten hyvinvointialueiden rahat eivät riitä tehtävien hoitamiseen ja miten hyvinvointialueita olisi pitänyt perustaa sovittua vähemmän. 

Henkilöstöpula on yksi suurimmista haasteista kunnissa ja hyvinvointialueilla. KT on esittänyt ratkaisuksi ongelmaan muun muassa henkilöstön kelpoisuusvaatimusten ja henkilöstömitoitusten uudelleenarviointia sekä koulutuspaikkojen lisäämistä. Tarvitaan monenlaisia koulutuspolkuja, jotta mahdollisimman moni voi joustavasti pätevöityä tarpeellisiin ammatteihin.

Palveluita on onnistuttu ja jouduttu kehittämään myös epävarmuuden vallitessa. Työnantajaorganisaatiot ovat kehittämistyössään eri vaiheissa. Valmistelun verhon noustessa sote-ala voi keskittyä kehittämään palveluja ja johtamista sekä yhtäaikaisesti että pitkäjänteisesti. 

Ikäluokat pienevät, väestö keskittyy muutamiin kasvukeskuksiin ja palveluntarve kasvaa. Samaan aikaan moni ala potee pahaa henkilöstöpulaa. Nykytilanteessa kuntien ja pian aloittavien hyvinvointialueiden on ensiarvoisen tärkeää paitsi pystyä pitämään kiinni nykyisistä työntekijöistään myös houkuttelemaan uusia. 

Molemmissa katsauksissa kiinnitetään huomiota Suomen julkisen talouden tilanteeseen ja erityisesti sen epätasapainon korjaamiseen. Voimakkaasta väestön ikääntymisestä johtuen Suomella on edessään kestävyysvajeeksi kutsuttu ongelma. Julkisia menoja kasvattaa lisääntyvä hoidon tarve.

Miten työhyvinvointia ja osaamista pitäisi johtaa tulevaisuudessa julkisella sektorilla? ​Keravan perusopetusjohtajan Terhi Nissisen ykkösvastaus on panostaa työn muokkaamiseen.

Korkeimman oikeuden (KKO) tuore, toukokuussa 2022 annettu ennakkoratkaisu koskee työnantajan työn tarjoamisvelvollisuuden täyttymistä tilanteessa, jossa työntekijä on irtisanottu tuotannollistaloudellisilla perusteilla.