Paikallinen järjestelyerä 1.1.2019 sisältyy kaikkiin kunta-alan sopimuksiin. Valtaosassa kuntia ja kuntayhtymiä päätökset järjestelyerien käyttämisestä perustuivat työnantajan ja palkansaajajärjestöjen yhteisymmärrykseen. Vain harvoin päätökset järjestelyerien käyttämisestä syntyivät työnantajan yksipuolisella päätöksellä.

Tulorekisteri otettiin käyttöön vuoden 2019 alussa, minkä jälkeen kunnat ja kuntayhtymät ryhtyivät ilmoittamaan maksamansa kootusti palkat sinne. Aiemmin palkkatiedot ilmoitettiin erikseen Verohallinnolle, Kelalle, Työllisyysrahastolle ja työeläkeyhtiöille.

Varkaudessa on parin vuoden ajan kehitetty kaupungin työyhteisöjä ja uudenlaisia palveluja suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Kaupunginhallituksen päätöksellä kiky-sopimuksen tuomat 24 lisätuntia on käytetty työyhteisöjen ja uusien palvelujen kehittämiseen.

Kuntasektorilla työskentelevien miesten ja naisten kokonaisansioiden ero oli 636 euroa viime vuoden lokakuussa. Naisten keskimääräinen kokonaisansio oli 3 084 euroa ja miesten 3 720. Ero kokonaisansioissa on siis yli 17 prosenttia miesten eduksi.

Vielä vuonna 2007 ero oli lähes 24 prosenttia.

Sote-uudistuksen valmistelu on alkanut uudelleen Rinteen hallitusohjelman mukaisesti. Projektipäällikkö Aija Tuimala toivoo uudistuksen toteutumista.

– Sitten voisimme keskittyä pitkäjänteisemmin palvelujen ja johtamisen kehittämiseen.

KT:n Soteliiderit-hankkeessa seurataan parlamentaarista valmistelua.

Työnantajan työaikasuunnittelu lähtee toiminnan tarpeiden tunnistamisesta, lainsäädännön vaatimusten huomioon ottamisesta ja käytettävissä olevasta henkilöstöstä. Lisäksi työnantajan on hyvä pyrkiä ottamaan huomioon myös henkilöstönsä työaikatarpeet ja -toiveet. Tavoitteena on ennakointi – oikea määrä oikeita henkilöitä oikeaan aikaan – ja mahdollisimman vähän muutoksia.

Jokaisessa pöydässä ovat esillä perinteiset palkkaan, työaikaan ja muihin työehtoihin liittyvät kysymykset. Niihin vaikuttavat – suoraan tai välillisesti – myös erilaiset yhteiskunnalliset ja muut muutokset, kuten väestökehitys, sisäiset ja ulkoiset muuttoliikkeet, työn uudet muodot ja muu murros ja digitalisaatio.

On olemassa riski, että liittokierroksen tavoitteidenasettelu perustuu nousukauden hyvään taloustilanteeseen eikä siinä noteerata Suomen talouden käännettä riittävästi. Alenevien kasvunäkymien oloissa käytävällä työmarkkinakierroksella on todennäköisesti suurin vaikutus myös Rinteen hallituksen asettaman 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamiseen.

USA:n ja Kiinan välinen kauppasota ei näytä lientyvän – päinvastoin on merkkejä jopa sen kiihtymisestä ja siirtymisestä tulleista valuuttoihin. Saksassa, joka on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja Euroopan talousvetureita, talous osoittaa hiipumisen merkkejä. Italiassa hallituksen eroaminen nostaa riskiä uuden eurokriisin syntymisestä, jos uusi hallitus ei noudata EU:n taloussääntöjä.