Henkilöstöjohtaminen on osa strategista johtamista. Se vaikuttaa kunnan tuloksellisuuteen ja siihen, kuinka uudistuksissa onnistutaan.

Tulevaisuudessa henkilöstötyön merkitys ja henkilöstöjohdon strateginen rooli korostuvat entisestään. Tehtävänä on varmistaa, että kunnassa on sellaiset henkilöstövoimavarat, joita tarvitaan kunnan strategisten päämäärien toteuttamiseksi.

Kilpailukykysopimuksen mukaiset kunta-alan sopimukset ovat voimassa tammikuun 2018 loppuun. Kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovittiin, että seuraavat sopimusratkaisut toteutetaan syksystä 2017 lähtien liittokohtaisesti. Kun työmarkkinajärjestöjen kesken ei syntynyt yhteistä näkemystä Suomen mallista, edessä on perinteinen liittokierros.

– Kilpailukykysopimusta ei sovi vaarantaa vaatimalla hallitukselta lisäehtoja, sanoo työmarkkinajohtaja Markku Jalonen ja viittaa ay-järjestöjen erilaisiin vaateisiin hallituksen suuntaan. Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos kilpailukykysopimukseksi saatiin valmiiksi karkauspäivänä. Kesäkuun ensimmäisenä arvioidaan, riittääkö se haluttuun kilpailukykyloikkaan.

Kunta-alan henkilöstön kokonaismäärä on laskussa, mutta samalla palvelussuhteessa olevien keski-ikä nousee. Keski-ikä on noussut vuosien 2004–2014 välillä 44,5 vuodesta 45,7 vuoteen.

Kuntien taloushallinnon ulkoistaminen on yleistynyt. Esimerkiksi kirjanpidon teetti jo vuonna 2015 ostopalveluna noin joka viides kuntatoimija.

Monetran alku on vuodessa 2012, kun Oulun kaupunki, johon yhdistyi neljä ympäristökuntaa, ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri päättivät siirtää palkanlaskennan ja taloushallinnon saman katon alle.

Koulutustietojen seuranta on tärkeä osa osaamisen suunnitelmallista kehittämistä ja johtamista. Kuntien ja kuntayhtymien kannattaa seurata henkilöstölleen järjestämänsä koulutuksen tietoja.

Koulutustietojen perusteella Työttömyysvakuutusrahastolta voi hakea koulutuskorvausta koulutuksesta, joka perustuu lakiin taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä.

Mitä kukin veroillaan saa, riippuu elämäntilanteesta, mutta paljon myös asuinpaikasta. Vaikka palvelut pyritään turvaamaan koko maassa, niiden tasossa on kuntien välisiä eroja. Lisäksi kuntalaisen palveluista maksama kustannus vaihtelee kotikunnan kunnallisveroprosentin mukaan.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteilla esitys työaikalain uudistamiseksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi työaikalaki, joka korvaisi vuoden 1996 työaikalain.

Vuonna 2007 kuntasektorilla oli palvelussuhteessa noin 424 000 palkkaa saanutta henkilöä. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin henkilöstön määrä oli laskenut noin 5 000:lla eli reilulla prosentilla.