Mielipiteet ja näkökulmat

Neuvottelukierrosta värittävät vaatimukset kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidennyksen poistamisesta. Kilpailukykysopimuksella tavoiteltiin parannusta merkittävästi heikentyneeseen kilpailukykyyn.

Julkisella taloudella ei mene Suomessa hyvin. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä jopa syvenee tänä vuonna ja pysyy mittavana lähivuodet. Alijäämän kasvamisen syynä ovat muun muassa hallitusohjelman menolisäykset. Hallituksella on kova työ saada julkinen talous hallitusohjelman mukaisesti tasapainoon vuonna 2023.

Kunta-alan vastikään alkaneet sopimusneuvottelut näyttäytyvät julkisuudessa helposti vain rahaa ja työaikaa koskevana vääntönä. Se typistää neuvottelujen merkityksen. Todellisuudessa ne kytkeytyvät laajempaan yhteiskunnalliseen kokonaisuuteen.

Kuntien keskeinen tehtävä on tuottaa palveluita kuntalaisille jäsenilleen. Suurin osa tästä perustuu lainsäädännön velvoitteisiin. Tulot tulevat enimmäkseen sekä kunnallisverojen että valtionosuuksien kautta.

Työmarkkinakierros ja sopimusneuvottelut eivät ole käynnistyneet helpoimman kautta. Suomen työmarkkinamalli hakee edelleen muotoaan, kun ollaan siirtymässä tupoista ja keskitetyistä ratkaisuista liittokohtaisiin neuvotteluihin. Taustalla vaikuttavat myös kilpailukykysopimuksen jälkimaineet.

Työllisyysaste on seuratuin mittari työllisyyskehitykselle ja edellytyksille rahoittaa julkisia menoja. Korkeaa työllisyyttä tarvitaan pitämään yllä hyvinvointipalveluja ja muita julkisia menoja erityisesti, kun väestö ikääntyy ja yhä useampi on poistunut työelämästä.

Perimmiltään strategia tarkoittaa oppia sodankäynnistä. Strateginen viestintä taas on eräänlainen oppi siitä, miten yhteisö edistää pitkän ajan kuluessa suunnitelmallisesti keskeisten tavoitteidensa saavuttamista viestinnällä.

Tuore kuntatalousohjelma kertoo karua kieltä kuntien ja kuntayhtymien taloustilanteesta. Kuntatalouden lähivuosien näkymät ovat poikkeuksellisen heikot. Ennusteessa tulojen ja menojen epätasapaino kasvaa.

Varsin mukavien lomasäiden jälkeen paluu arkeen ja syksyyn on hyvä aloittaa katsomalla Suomen ja etenkin kuntien taloussäätä. Matalapaineet eri puolilta maailmaa uhkaavat Suomenkin taloutta.

Liitto- ja toimialakohtaiset neuvottelut käydään Suomen talouden kannalta vaikeassa toimintaympäristössä. Talouden kasvulukuja on alennettu ja työllisyyden myönteinen kehitys pysähtynyt. Koko julkisen talouden ja kuntatalouden tilanne jatkuu kireänä ja alijäämäisenä, mistä kertovat muun muassa lisääntyneet yt-neuvottelut.

Kierros uusien työ- ja virkaehtosopimusten saamiseksi alkoi elokuun lopussa vienti-
teollisuuden neuvotteluilla. Kunta-alalla kiihkein vaihe on vasta ensi kevättalvella, sillä nykyiset sopimukset päättyvät maaliskuun lopussa 2020.

Suomi aloittaa pian EU:n puheenjohtajamaana. Sauma on jännittävä: alla ovat poliittisia voimasuhteita muuttaneet eduskunta- ja EU-vaalit ja edessä unionitason pulmat, kuten ilmastonmuutos, maahanmuutto, taloustilanne sekä tietysti Brexit, Britannian kytevä päätös erota unionista.