Mielipiteet ja näkökulmat

Hallitus ja oppositio ovat tehneet megaluokan periaatepäätöksen sote-palvelujen uudistamisesta. Kaikkien sote-palveluiden järjestämisestä vastaa jatkossa viisi alueellista järjestäjää.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelut eläkeuudistuksesta ja työurien pidentämisestä ovat käynnistyneet. Työurasopimuksessa jo aiemmin sovittujen neuvottelujen aikataulua ja sisältökysymyksiä täsmennettiin työllisyys- ja kasvusopimuksessa. Eläkeuudistus on keskeinen ja välttämätön osa Suomen julkisen talouden kestävyysvajeen supistamista.

Hallitus on tehnyt päätökset rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta, jolla pyritään supistamaan julkisen talouden kestävyysvajetta. Päätökset ovat oikeansuuntaisia ja nyt on välttämätöntä lähteä konkretisoimaan ja viemään niitä käytäntöön.

KT Kuntatyönantajat, kunta-alan pääsopijajärjestöt ja Tehy pääsivät sopimukseen kunta-alan sopimus- ja neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. On tärkeää, että Tehy palasi takaisin kunnalliseen sopimus- ja neuvottelujärjestelmään ja osallistuu kunta-alan meneillään oleviin sopimusneuvotteluihin.

Neuvottelutulos keskitetystä työmarkkinaratkaisusta syntyi sittenkin. Suomen talouden syöksykierre ja julkisen talouden synkät näkymät kypsyttivät osapuolia lopulta keskitettyyn sopimukseen, jota oli toki pohjustettu jo vuoden alusta alkaen.

Heikkenevä kuntatalouden tilanne pakottaa yhä useammat kuntatyönantajat sopeuttamaan työvoimakustannuksia. KT:n tekemän selvityksen mukaan kunta-alalla arvioidaan säästettävän tänä vuonna henkilöstömenoista yli 600 miljoonaa euroa, joka on noin 3 prosenttia kaikista työvoimakustannuksista.

Kataisen hallituksen pyynnöstä käydyt tunnustelut keskitetyn työmarkkinaratkaisun aikaansaamiseksi eivät johtaneet tulokseen. Suomen työllisyyden, talouskasvun ja julkisen talouden kestävyysvajeen kannalta keskitetty ja pelkistetty työmarkkinaratkaisu olisi ollut näissä oloissa perusteltu.

Kataisen hallitus pyysi työmarkkinakeskusjärjestöiltä ehdotuksia, joilla voitaisiin pidentää työuria ja lisätä työn tarjontaa. Samassa yhteydessä aloitettiin keskustelut tulevasta työmarkkinaratkaisusta, vaikka esimerkiksi kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksen ovat voimassa vielä noin vuoden.

Kuntavaaleissa valittiin uudet kuntapäättäjät, jotka toimivat kunnissa myös työnantajan edustajina. Kunta-ala on Suomen suurin yksittäinen työnantajatoimiala, jonka palveluksessa on tällä hetkellä noin 441 000 henkilöä. Haasteet työmarkkina- ja henkilöstöasioissa ovat monestakin syystä merkittäviä tulevina vuosina myös kunta- ja aluetasolla.

Kunta-ala tarvitsee lähivuosina runsaasti uutta osaavaa työvoimaa eläköitymisen ja ikääntymisen vuoksi. TEM:n katsauksen mukaan pelkästään sosiaali- ja terveyssektorille pitää rekrytoida 20 000 uutta ammattilaista lisää. Uutta henkilöstöä tarvitaan erityisesti sosiaali- ja terveysaloille, mutta myös mm. opetus- ja kasvatusaloille.

Hallituksen budjettiriihessä suurin kädenvääntö koski vanhusten ympärivuorokautisen laitoshoidon henkilöstömitoituksia. Järki voitti lopulta eikä sitovia hoitajamitoituksia ole toistaiseksi tulossa, jos kaikki kunnat kykenevät saavuttamaan 0,5 suositustason vuoteen 2015 mennessä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että henkilöstön muutosturva säilyy nykylainsäädännön tasoisena kuntarakenneuudistuksessa. KT ei sitä pidä tarkoituksenmukaisena.