Mielipiteet ja näkökulmat

Suomalaiset maksavat mielellään veroja, kertovat verohallinnon kyselyt. Toki moni maksaisi niitä mieluusti vähemmän. Veronkantoon ollaan kuitenkin valmiita, koska veroilla saadaan rahoitettua kaikkia – etenkin itseä ja läheisiä – koskevia palveluita ja tulonsiirtoja. Veroja maksetaan mukisematta, kun niille koetaan saatavan vastinetta.

Sipilän hallituksen viimeinen talousarvioesitys vuodelle 2019 ei tuonut mukanaan suuria yllätyksiä. Ennakkoon vaikeana pidettyihin verokysymyksiin löytyi ratkaisut ennen budjettiriihen alkua, kun KT ja muut työmarkkinakeskusjärjestöt päättivät Työttömyysvakuutusrahaston (TVR) hallinnossa alentaa työnantajien ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksua vuodelle 2019.

Mikään ei ole niin epävarmaa kuin varma, ja toisaalta mikään ei ole niin varmaa kuin muutos. Yhdellä virkkeellä voi tänäkin syksynä kuvata niin sote- ja maakuntauudistusta kuin työn murrosta. Koko ajan tapahtuu jotain, suunta, laajuus ja lopputulos vain elävät.

Vaikka Sipilän hallituksen kautta on jäljellä vielä vajaa vuosi, puolueissa ja etujärjestöissä valmistaudutaan jo vauhdilla seuraavan hallituksen ohjelmakysymyksiin. Vuoden päästä maassa on jo todennäköisesti huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen muodostettu uusi hallitus ja sillä uusi hallitusohjelma.

Kuntatyönantaja-lehden joka numerossa on yksi teema, jota pyritään tarkastelemaan laajasti, monipuolisesti ja jopa yllättävistä näkökulmista. Perinteisiä ja toistuvia aiheita ovat olleet esimerkiksi henkilöstöjohtaminen, työturvallisuus ja kunta-alan sopimukset. Hiljalleen kattausta on lavennettu. Tarkastelussa ovat olleet muun muassa maine ja työn murros. Nyt tartuimme vastuullisuuteen.

Tapaan työssäni säännöllisesti kansainvälisten sijoittajien ja pankkien edustajia. Heistä monet ovat huolissaan, vaikka globaalissa taloudessa kaikki näyttää tällä hetkellä periaatteessa hyvältä; taloudessa aurinko paistaa kauniisti. Kun kuitenkin tarkastelee kokonaisuutta hiukan laajemmin, taivaalla on tummia pilviä. Osa niistä on suorastaan sysimustia.

KT ja pääsopijajärjestöt ovat sopineet pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen uusista kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksista. Kunta-alan ratkaisuhakuinen neuvottelukulttuuri osoitti jälleen toimivuutensa.

Kunta-alan sopimusneuvottelut olivat tänä talvena monella tavalla poikkeukselliset. Neuvottelut käytiin pitkästä aikaa liittokierroksena, jonka taustalla kummitteli vientiteollisuuden neuvotteluissa syntynyt niin sanottu yleinen linja.

Suomen talouden aneemisen kasvun vuodet ovat onneksi toistaiseksi takanapäin. Suomen talouden ennustajat – Suomen Pankki mukaan lukien – ovat reivanneet kasvu-arvioita kilvan ylöspäin. Suomen Pankin joulukuussa 2018 julkaistussa ennusteessa kuluvan vuoden BKT:n kasvuarviota korjattiin ylöspäin prosenttiyksikön verran reiluun kolmeen prosenttiin.

Tätä kirjoitettaessa neuvottelut kunta-alan uusista työ- ja virkaehtosopimuksista ovat aivan loppusuoralla. Poikkeuksellisen vaikeista lähtökohdista huolimatta neuvotteluissa on edetty lähes lopputulokseen.

Johtamisesta on kehitelty mahtava määrä oppeja, ismejä, malleja ja termejä. Ne ovat kuin muoti, eri tyylit ovat vuorollaan pinnalla, hiipuvat ja nousevat taas retrosti esiin. Myös kunta-alalla on kokeiltu monenlaisia suuntauksia.

Tulevaisuutta ei ole helppo ennustaa. Ei edes ekonomistien, vaikka heille eväitä antavat sekä koulutustausta ja tilastot että ekonometriset mallit. Tästä huolimatta vähänkin pidemmän ajan talousennusteet menevät lähes aina metsään.