Mielipiteet ja näkökulmat

Tänä keväänä on lyhyessä ajassa tapahtunut asioita, joita emme olisi hetki sitten voineet kuvitellakaan. Koronan yleistyminen ja kunta-alan lakkouhat näyttävät yllättäen Ukrainan sotaa vasten paljon pienemmiltä kuin ilman sitä. Ihmisten kärsimys lähialueilla herättää tunteita ja huolta. Sotaa paenneet ihmiset näkyvät jo monien kuntien katukuvassakin.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tragedia, jota ei 2020-luvun Euroopassa enää uskonut näkevänsä. Käynnissä on humanitaarinen ja turvallisuuspoliittinen kriisi, joka vaikuttaa merkittävästi myös talouden näkymiin. Vauhdikas elpyminen koronapandemiasta on vaihtunut hyvin epävarmaan tulevaisuudenkuvaan.

Koronapandemia varjostaa ja vaikeuttaa jo toista kertaa työ- ja virkasopimusehtoneuvotteluita. Varsinkin alussa neuvottelutapaamiset etänä vähintäänkin hidastavat yhteisen tilannekuvan muodostusta.

Kunta-alan työmarkkinaneuvottelut ovat täydessä vauhdissa kaikilla sopimusaloilla keskellä vaikeaa koronatilannetta. Sopimuskausi ja työrauha päättyvät helmikuun lopussa.

Uuden vuoden alussa päätetään usein parantaa hyvinvointia ja uudistua. Kuntatyönantaja-lehti uudisti nimensä. Olemme nyt KT-lehti.

Kunta- ja hyvinvointialalla tehdään valtavasti kehittämistyötä, joka harvoin saa riittävästi kiitosta saati näkyvyyttä julkisuudessa. Jokapäiväisistä hyvistä teoista on tärkeää kertoa myös­ eteenpäin.

Työvoimakustannukset koostuvat palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista sekä sosiaalivakuutusmaksuista, joista työnantajille suurin menoerä ovat eläkemaksut.

Kunta-alan ammatit ovat vallanneet kyseenalaisen kärkisijan työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrissä, jossa arvioidaan avoimia työpaikkoja ja työvoimapulaa. Pulaa on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisista.

Tunnetuista syistä monissa kunta-alan ammateissa koetaan pulaa henkilöstöstä. Juurisyy on se, että osaavan työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Sote-uudistuksen toteuduttua heinäkuun alussa voimaan tuli myös laki kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä. Laki määrittelee uudelleen KT:n aseman ja tehtävät.

Kuntien ja kaupunkien palvelutuotanto ja muu toiminta menestyvät, jos ammattijohdon ja luottamushenkilöiden yhteistyö sujuu. Kuntalaiset arvostavat harmoniaa enemmän kuin riitelyä.

Kuntatalouden tilannekuvaa tehdään epävarmoissa oloissa. Valtio maksoi kunnille valtionavustuksia ja korotti yhteisöveron jako-osuuksia noin kolme miljardia euroa vuonna 2020, mikä paransi 2020 tilinpäätöksiä ja näkymiä vuodelle 2021. Tulevaisuus näyttänee sen olevan tilapäistä kangastusta.