Mielipiteet ja näkökulmat

Varsin mukavien lomasäiden jälkeen paluu arkeen ja syksyyn on hyvä aloittaa katsomalla Suomen ja etenkin kuntien taloussäätä. Matalapaineet eri puolilta maailmaa uhkaavat Suomenkin taloutta.

Liitto- ja toimialakohtaiset neuvottelut käydään Suomen talouden kannalta vaikeassa toimintaympäristössä. Talouden kasvulukuja on alennettu ja työllisyyden myönteinen kehitys pysähtynyt. Koko julkisen talouden ja kuntatalouden tilanne jatkuu kireänä ja alijäämäisenä, mistä kertovat muun muassa lisääntyneet yt-neuvottelut.

Kierros uusien työ- ja virkaehtosopimusten saamiseksi alkoi elokuun lopussa vienti-
teollisuuden neuvotteluilla. Kunta-alalla kiihkein vaihe on vasta ensi kevättalvella, sillä nykyiset sopimukset päättyvät maaliskuun lopussa 2020.

Suomi aloittaa pian EU:n puheenjohtajamaana. Sauma on jännittävä: alla ovat poliittisia voimasuhteita muuttaneet eduskunta- ja EU-vaalit ja edessä unionitason pulmat, kuten ilmastonmuutos, maahanmuutto, taloustilanne sekä tietysti Brexit, Britannian kytevä päätös erota unionista.

Välillä tuntuu, että tärkein tehtäväni kunta- ja asuntosektoriin erikoistuneen rahoittajan edustajana on varoitella talousnäkymien heikkenemisestä. Se rooli ei aina ole kovin kiitollinen.

Säätytalon hallitusneuvotteluissa on tätä kirjoitettaessa menossa hallitusohjelmaneuvottelujen loppusuora. Työryhmien ehdotuksia sovitetaan julkisen talouden raameihin.

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia on valmisteltu jo yli vuosikymmenen ajan. Viimeisin yritys sote- ja maakuntauudistuksesta kaatui eduskunnassa vaalikauden loppumetreillä. Samankaltainen tilanne nähtiin eduskunnassa neljä vuotta aikaisemmin. Nyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen siirtyy uuden eduskunnan ja hallituksen tehtäväksi.

Joukkueurheilun vanhan sanonnan mukaan voittaminen on pelaajien ansiota, mutta tappiot valmentajan vika. Kun tappioita tulee tarpeeksi, valmentaja lähtee. Joukkuetta vaihdetaan vasta kauden jälkeen.
Vertaus tulee mieleen, kun seuraa keskustelua työpaikkojen ilmapiiristä ja tuottavuudesta.

Eläkejärjestelmien yhdistämistä selvittävä työryhmä esittää loppuraportissaan julkisen ja yksityisen alan järjestelmien yhdistämistä.

Kunnallisessa palvelutuotannossa on julkisrahoitteisten yhteisöjen ja yksityisellä pääomalla toimivien yritysten raja jatkuvasti ohentunut. Kunta-ala voi nykyään monessa kohdassa valita, toteuttaako se palvelutehtäväänsä omana työnä, omistamansa yhtiön tai liikelaitoksen kautta tai ostopalveluna ulkopuoliselta

KT:n valtuuskunta on hyväksynyt KT:n hallitusohjelmatavoitteet, jotka ovat tämän lehden liitteenä. Suomen hyvinvointi syntyy työstä. Siksi työllisyysasteen pitää nousta ainakin 75 prosenttiin. On välttämätöntä jatkaa maltillisia työmarkkinaratkaisuja. Hallituksen talouspolitiikan täytyy tukea maltillista ansiokehitystä.

Strategian tutkimukseen piirissä otettiin jo 1970-luvulla käyttöön heikon signaalin käsite. Sillä tarkoitetaan ensimmäisiä merkkejä tai oireita vaivihkaa nousevasta asiasta, josta voi kehittyä merkittävä muutos. Marraskuun lopulla julkaistu väestöennuste ei enää ollut kovin heikko signaali, kun se ennusti Suomeen syntyvyyden jatkuvaa ja voimakasta laskua. Kaikki seuraukset ovat kuitenkin vielä ymmärtämättä.