Mielipiteet ja näkökulmat

Kunnallisessa palvelutuotannossa on julkisrahoitteisten yhteisöjen ja yksityisellä pääomalla toimivien yritysten raja jatkuvasti ohentunut. Kunta-ala voi nykyään monessa kohdassa valita, toteuttaako se palvelutehtäväänsä omana työnä, omistamansa yhtiön tai liikelaitoksen kautta tai ostopalveluna ulkopuoliselta

KT:n valtuuskunta on hyväksynyt KT:n hallitusohjelmatavoitteet, jotka ovat tämän lehden liitteenä. Suomen hyvinvointi syntyy työstä. Siksi työllisyysasteen pitää nousta ainakin 75 prosenttiin. On välttämätöntä jatkaa maltillisia työmarkkinaratkaisuja. Hallituksen talouspolitiikan täytyy tukea maltillista ansiokehitystä.

Strategian tutkimukseen piirissä otettiin jo 1970-luvulla käyttöön heikon signaalin käsite. Sillä tarkoitetaan ensimmäisiä merkkejä tai oireita vaivihkaa nousevasta asiasta, josta voi kehittyä merkittävä muutos. Marraskuun lopulla julkaistu väestöennuste ei enää ollut kovin heikko signaali, kun se ennusti Suomeen syntyvyyden jatkuvaa ja voimakasta laskua. Kaikki seuraukset ovat kuitenkin vielä ymmärtämättä.

Tilastokeskus julkaisi 16. marraskuuta uuden tärkeän ennusteen Suomen väestökehityksestä. Uutinen ei ollut se että väestö ikääntyy; se on ollut tiedossa jo pitkään. Uutinen oli se, että uusimmassa väestöennusteessa arviota työikäisen väestön eli 15–64-vuotiaiden määrän kehityksestä on muutettu selvästi aiempaa synkemmäksi.

Globalisoituneessa maailmassa talouden vaikutusketjut ovat pitkiä. Jossain määrin niitä voisi verrata kaaosteoriasta tunnettuun perhosen siiveniskuun. Siivenisku maapallon toisella puolella saa aikaan toisella puolella ennen pitkään hirmumyrskyn.

Työn muutosta ja murrosta leimaa usein julkisessa keskustelussa sensaatiohakuisuus ja äärivaihtoehtojen korostaminen. Vievätkö robotit työt, kuinka paljon työpaikkoja voi hävitä kokonaan tai osittain automaation ja tekoälyn vuoksi? Lyhyellä aikavälillä muutoksia yleensä yliarvioidaan ja pitkällä tähtäimellä aliarvioidaan. Joka tapauksessa työelämä ja työtehtävät muuttuvat.

Veikkaan, että seuraavien eduskuntavaalien iso teema on maahanmuutto. Perusteeksi käy yhtä lailla muutaman vuoden takainen turvapaikanhakijoiden aalto vaikutuksineen kuin Ruotsin parlamenttivaalien esimerkki. Maahanmuuttajat vaikuttavat vaalien ohella jatkuvasti kuntien arkeen. Kotouttaminen on vaativa tehtävä, ja tärkeä osa sitä on työn löytäminen.

Suomalaiset maksavat mielellään veroja, kertovat verohallinnon kyselyt. Toki moni maksaisi niitä mieluusti vähemmän. Veronkantoon ollaan kuitenkin valmiita, koska veroilla saadaan rahoitettua kaikkia – etenkin itseä ja läheisiä – koskevia palveluita ja tulonsiirtoja. Veroja maksetaan mukisematta, kun niille koetaan saatavan vastinetta.

Sipilän hallituksen viimeinen talousarvioesitys vuodelle 2019 ei tuonut mukanaan suuria yllätyksiä. Ennakkoon vaikeana pidettyihin verokysymyksiin löytyi ratkaisut ennen budjettiriihen alkua, kun KT ja muut työmarkkinakeskusjärjestöt päättivät Työttömyysvakuutusrahaston (TVR) hallinnossa alentaa työnantajien ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksua vuodelle 2019.

Mikään ei ole niin epävarmaa kuin varma, ja toisaalta mikään ei ole niin varmaa kuin muutos. Yhdellä virkkeellä voi tänäkin syksynä kuvata niin sote- ja maakuntauudistusta kuin työn murrosta. Koko ajan tapahtuu jotain, suunta, laajuus ja lopputulos vain elävät.

Vaikka Sipilän hallituksen kautta on jäljellä vielä vajaa vuosi, puolueissa ja etujärjestöissä valmistaudutaan jo vauhdilla seuraavan hallituksen ohjelmakysymyksiin. Vuoden päästä maassa on jo todennäköisesti huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen muodostettu uusi hallitus ja sillä uusi hallitusohjelma.

Kuntatyönantaja-lehden joka numerossa on yksi teema, jota pyritään tarkastelemaan laajasti, monipuolisesti ja jopa yllättävistä näkökulmista. Perinteisiä ja toistuvia aiheita ovat olleet esimerkiksi henkilöstöjohtaminen, työturvallisuus ja kunta-alan sopimukset. Hiljalleen kattausta on lavennettu. Tarkastelussa ovat olleet muun muassa maine ja työn murros. Nyt tartuimme vastuullisuuteen.