Mielipiteet ja näkökulmat

Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä ja lisätä talouskasvua pienempien yksikkötyökustannusten avulla. Tulevien vuosien työllisyyskehitys onkin ratkaisevaa niin Suomen talouskasvulle kuin julkiselle sektorille.

Lappeenranta-seminaari keräsi elokuun puolivälissä jälleen 700 ihmistä kunnallisen yhteistoiminnan areenalle. Teema oli ihmisten elämää muuttava Digisaatio. Esimerkiksi Ikaalisissa se on yhdistänyt vanhuspalvelut ja digitekniikan kaikkia hyödyttävällä tavalla.

KT kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt allekirjoittivat kilpailukykysopimukseen perustuvat kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset lopulta syyskuun alussa. Loppusuoralla sopimuksen hyväksyminen pelkistyi hallituksen ensi vuoden budjettiin ja sopimuksen kuntatalousvaikutuksiin.

Sipilän hallitus sopi syksyn 2015 budjettiriihessä julkisen talouden suunnitelmasta ja sitä täydentävästä kuntatalousohjelmasta. Huhtikuussa hallitus päivitti ennusteita ja tarkasteli, eteneekö kehitys kohti hallituksen asettamia tavoitteita. Samalla julkaistiin uusi julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma vuosille 2017–2020.

KT:n vuosikertomus viime vuodelta antaa hyvän kuvan toimintamme laajuudesta ja vaikuttavuudesta niin työmarkkinakeskusjärjestönä kuin Suomen suurimman sopimusalan työnantajatahona.

Kevan valtuuskunta valitsi minut yksimielisesti 16. helmikuuta Kevan toimitusjohtajaksi. Aloitan uudessa työssäni toukokuun alussa. Tehtäväni vaihtuvat, mutta toimintani kuntakentän palvelijana jatkuu.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulosta kilpailukykysopimuksesta voi monella tapaa pitää työmarkkinoilla historiallisena ja poikkeuksellisena. Sopimus on laaja kokonaisuus, joka yhdistää yksikkötyökustannusten alentamisen ja keskitetyn palkkaratkaisun.

Paikallinen sopiminen ja sen laajempi käyttöönotto ja on nyt työmarkkinaneuvottelujen ytimessä. Hallitus haluaa laajentaa paikallista sopimista myös lainsäädännön kautta.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen keväällä alkaneet neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta olivat poikkeukselliset vaikeat. Pisimmälle päästiin tulevien vuosien työmarkkinaratkaisujen ja niiden rakenteen uudistamisen osalta.

Poliittinen päätöksenteko tulevien itsehallintoalueiden lukumäärästä on tätä kirjoitettaessa kiivaimmillaan. Jos alueiden määrästä ja niiden toiminnan sisällöstä päästään ratkaisuun, senkin jälkeen Suomen historian suurimmasta hallinto- ja palvelu-uudistuksesta jää vielä monta megaluokan asiaa päätettäväksi.

Tätä kirjoitettaessa on alkamassa työmarkkinakeskusjärjestöjen yritys löytää vielä kerran ratkaisu yhteiskuntasopimukseksi. Kahteen otteeseen sitä on jo yritetty tuloksetta ja sen jälkeen maan hallitus teki oman esityksen korvaaviksi säästöiksi.

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat käynnistäneet neuvottelut Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisusta. Työmarkkinakeskusjärjestöjen tavoitteena on sopia toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta kesäkuun puoliväliin mennessä.