Mielipiteet ja näkökulmat

Julkiset palvelut pysyvät voimissaan vain vahvan työllisyyden ansiosta. Valtion ja kuntien kannattaa ottaa lainaksi halpaa rahaa, mutta ajan mittaan se muuttuu velkavankeudeksi. Kestävämpää on työllistää ihmisiä.

Tavallisuuden arvon ymmärtää usein vasta sitten, kun se katoaa. Kun normaali arkinen elämänmeno järkkyy, asiat voivat käydä raskaiksi. Tavallisuudessa on voimaa. Kunta-alalla on tänä vuonna järkkynyt moni asia.

Kunta-alan pitkittyneissä sopimusneuvotteluissa saatiin lopulta sopimusratkaisu vaiherikkaiden tapahtumien jälkeen. Sopimukset allekirjoitettiin kesäkuun puolivälissä. Neuvotteluprosessi kesti vuoden verran. Loppuvaiheessa neuvotteluita käytiin etänä poikkeuksellisessa koronan aiheuttamassa kriisitilanteessa.

Kriisi on vakiintuneen määritelmän mukaan äkillinen ja yllättävä tapahtuma, joka vaarantaa ihmisen henkeä tai terveyttä tai yhteisön olemassaoloa. Vanhat ratkaisukeinot eivät toimi.

Kunta-alan sopimusneuvotteluja on käyty koko vuoden. Tätä kirjoitettaessa neuvotteluissa eletään jälleen ratkaisuvaiheita. Tehyn ja Superin kaadettua sovittelijan tekemän esityksen on palattu takaisin KT:n ja pääsopijajärjestöjen neuvottelupöytään.

Valtaosassa Suomen kunnista selkeästi suurin yksittäinen työnantaja on kunta tai kuntayhtymä. Esimerkiksi valtio on suurin työnantaja vain kahdessa kunnassa.

Koronaepidemia laajenee päivä päivältä. Yhä useammat ihmiset Suomessa ja muissa maissa saavat tartunnan. Viruksen leviämisen estäminen ja sairastuneiden hoitaminen on nyt keskiössä.

Neuvottelukierrosta värittävät vaatimukset kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidennyksen poistamisesta. Kilpailukykysopimuksella tavoiteltiin parannusta merkittävästi heikentyneeseen kilpailukykyyn.

Julkisella taloudella ei mene Suomessa hyvin. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä jopa syvenee tänä vuonna ja pysyy mittavana lähivuodet. Alijäämän kasvamisen syynä ovat muun muassa hallitusohjelman menolisäykset. Hallituksella on kova työ saada julkinen talous hallitusohjelman mukaisesti tasapainoon vuonna 2023.

Kunta-alan vastikään alkaneet sopimusneuvottelut näyttäytyvät julkisuudessa helposti vain rahaa ja työaikaa koskevana vääntönä. Se typistää neuvottelujen merkityksen. Todellisuudessa ne kytkeytyvät laajempaan yhteiskunnalliseen kokonaisuuteen.

Kuntien keskeinen tehtävä on tuottaa palveluita kuntalaisille jäsenilleen. Suurin osa tästä perustuu lainsäädännön velvoitteisiin. Tulot tulevat enimmäkseen sekä kunnallisverojen että valtionosuuksien kautta.

Työmarkkinakierros ja sopimusneuvottelut eivät ole käynnistyneet helpoimman kautta. Suomen työmarkkinamalli hakee edelleen muotoaan, kun ollaan siirtymässä tupoista ja keskitetyistä ratkaisuista liittokohtaisiin neuvotteluihin. Taustalla vaikuttavat myös kilpailukykysopimuksen jälkimaineet.