Mielipiteet ja näkökulmat

Kunta-ala on ylivoimaisesti Suomen työmarkkinoiden suurin toimiala niin henkilöstömäärältään kuin palkkasummaltaan. Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa on noin 421 000 palkansaajaa. Palkka-summa vuodessa on henkilösivukuluineen hieman yli 20 miljardia euroa vuodessa.

Syksyn kuntatalousohjelma julkaistiin päivittynä muutama viikko sitten. Se on hallituksen budjettiin liittyvä asiakirja, joka analysoi kuntatalouden kehitysnäkymiä ja kuvaa yksityiskohtaisesti valtion kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä sekä uudistushankkeita.

Varttuneemmat muistavat tavanneensa sellaisia ammatinharjoittajia kuin rahastajat, kylvettäjät, tukkijätkät tai röntgenkuvien kehittäjät. Samaa kadonneiden ammattinimikkeiden sarjaa ovat puhelunvälittäjät, Senraali-Santrat, ja hissitytöt.

Hallituksen tavoitteena on hallituskaudella luoda kuntatalouteen menosäästöjä tai lisätuloja yhteensä 700 miljoonan euron edestä. Sopeutuksen eteneminen on kuitenkin huolestuttanut niin hallitusta, virkamiehistöä kuin kuntiakin, sillä hallituksen listaamia toimia ei ole otettu kunnissa käyttöön täysimääräisesti.

Talouspolitiikan asiantuntijat arvioivat valtiovarainministeriölle jättämässään raportissa, että työllisyysasteen nousu muiden Pohjoismaiden tasolle on paras keino pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Asiantuntijoiden mukaan palkkakehityksen maltillistumista ja kilpailukykysopimuksen tuomaa parannusta kustannuskilpailukykyyn ei ole varaa menettää.

Kunta-ala on suuri työllistäjä ja samalla valtava rekrytointiorganisaatio. Vuosittain kunnista lähtee eläkkeelle 16 000 ihmistä. Vajaat 30 000 henkilöä on koko ajan työlomalla, virka- tai palkattomalla vapaalla tai muuten väliaikaisesti pois työstään. Näiden tilalle on hankittava uusia tekijöitä.

Julkisen talouden ennusteita laaditaan kaikissa suhdannelaitoksissa, mutta kuntien kirjanpidon mukaisista tulevaisuuden näkymistä saadaan uutta tietoa vain kaksi kertaa vuodessa: keväällä, kun hallitus julkaisee kehyspäätöksen, ja alkusyksystä, kun hallitus antaa eduskunnalle seuraavan vuoden talousarvioesityksen.

Valinnanvapaus on parhaillaan eduskunnassa olevan sote- ja maakuntauudistusta koskevan lakipaketin hankalimpia ja samalla kiistellyimpiä ja osia. Siihen liittyy paljon pelkoja ja toiveita.

KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat sopineet kuntasektorin sopimusten määräaikaisesta soveltamisesta maakunnissa sekä kuntien ja maakunnan yhtiöitetyssä toiminnassa.

Viime vuoden kehysriihessä Juha Sipilän hallitus keskittyi hallitusohjelman neljän miljardin euron säästötavoitteeseen. Tahto säästää ja vähentää julkisen sektorin velkaantumista oli kova. Sen vuoksi kehysriihessä päätettiin esimerkiksi 0,85 prosentin indeksisidonnaisten menojen lisäleikkauksesta, mikä pienensi myös kuntien valtionosuuksia.

Työmarkkinaelämä on maan nykyisen hallituksen aikana ollut poikkeuksellisen värikästä. Tälle vuodelle on helppo ennustaa lisää jännittäviä käänteitä.

Hallituksen sote- ja maakuntauudistus muuttaa toteutuessaan nykyistä kunnallista sopimus- ja neuvottelujärjestelmää aivan perustavalla tavalla. Myös KT:n asema on muuttumassa. Tilanteen historiallisuutta voi hyvin verrata siihen ajankohtaan, kun kunnallinen keskitetty sopimusjärjestelmä ja KT:n edeltäjä Kunnallinen sopimusvaltuuskunta KSV luotiin 1970-luvun alussa.