Mielipiteet ja näkökulmat

Hallituksen tavoitteena on hallituskaudella luoda kuntatalouteen menosäästöjä tai lisätuloja yhteensä 700 miljoonan euron edestä. Sopeutuksen eteneminen on kuitenkin huolestuttanut niin hallitusta, virkamiehistöä kuin kuntiakin, sillä hallituksen listaamia toimia ei ole otettu kunnissa käyttöön täysimääräisesti.

Talouspolitiikan asiantuntijat arvioivat valtiovarainministeriölle jättämässään raportissa, että työllisyysasteen nousu muiden Pohjoismaiden tasolle on paras keino pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Asiantuntijoiden mukaan palkkakehityksen maltillistumista ja kilpailukykysopimuksen tuomaa parannusta kustannuskilpailukykyyn ei ole varaa menettää.

Kunta-ala on suuri työllistäjä ja samalla valtava rekrytointiorganisaatio. Vuosittain kunnista lähtee eläkkeelle 16 000 ihmistä. Vajaat 30 000 henkilöä on koko ajan työlomalla, virka- tai palkattomalla vapaalla tai muuten väliaikaisesti pois työstään. Näiden tilalle on hankittava uusia tekijöitä.

Julkisen talouden ennusteita laaditaan kaikissa suhdannelaitoksissa, mutta kuntien kirjanpidon mukaisista tulevaisuuden näkymistä saadaan uutta tietoa vain kaksi kertaa vuodessa: keväällä, kun hallitus julkaisee kehyspäätöksen, ja alkusyksystä, kun hallitus antaa eduskunnalle seuraavan vuoden talousarvioesityksen.

Valinnanvapaus on parhaillaan eduskunnassa olevan sote- ja maakuntauudistusta koskevan lakipaketin hankalimpia ja samalla kiistellyimpiä ja osia. Siihen liittyy paljon pelkoja ja toiveita.

KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat sopineet kuntasektorin sopimusten määräaikaisesta soveltamisesta maakunnissa sekä kuntien ja maakunnan yhtiöitetyssä toiminnassa.

Viime vuoden kehysriihessä Juha Sipilän hallitus keskittyi hallitusohjelman neljän miljardin euron säästötavoitteeseen. Tahto säästää ja vähentää julkisen sektorin velkaantumista oli kova. Sen vuoksi kehysriihessä päätettiin esimerkiksi 0,85 prosentin indeksisidonnaisten menojen lisäleikkauksesta, mikä pienensi myös kuntien valtionosuuksia.

Työmarkkinaelämä on maan nykyisen hallituksen aikana ollut poikkeuksellisen värikästä. Tälle vuodelle on helppo ennustaa lisää jännittäviä käänteitä.

Hallituksen sote- ja maakuntauudistus muuttaa toteutuessaan nykyistä kunnallista sopimus- ja neuvottelujärjestelmää aivan perustavalla tavalla. Myös KT:n asema on muuttumassa. Tilanteen historiallisuutta voi hyvin verrata siihen ajankohtaan, kun kunnallinen keskitetty sopimusjärjestelmä ja KT:n edeltäjä Kunnallinen sopimusvaltuuskunta KSV luotiin 1970-luvun alussa.

Sote- ja maakuntauudistus mullistaa julkisen sektorin, mutta sen vaikutuksista kuntien, valtion ja maakuntien välisiin rahavirtoihin on toistaiseksi käytössä hyvin vähän konkreettisia laskelmia. Maakuntauudistuksen rahoituksen perusperiaatteet kunnilta poistuvista kustannuksista sekä verojen ja valtionosuuksien vastaavasta laskusta on toki kuvattu lainvalmistelun yhteydessä ja julkisuudessa moneen kertaan. 

Työturvallisuutta on viime aikoina tarkasteltu useissa tutkimuksissa. Tulokset toistavat toisiaan: kunta-alalla tietyissä tehtävissä koetaan jatkuvasti ulkopuolisten aiheuttamaa uhkaa ja väkivaltaa. Myös työtoverit kiusaavat toisiaan huomattavan usein.

KT on seurannut 1990-luvulta lähtien kuntien ja kuntayhtymien työvoimakustannuksia ja niiden hallintaa vuosittaisella tiedustelulla. Tuoreen henkilöstömenosäästöjä koskevan tiedustelun mukaan kunnissa ja kuntayhtymissä säästettiin viime vuonna noin 350 miljoonaa euroa paikallisilla keinoilla. Kuluvana vuonna säästötarpeiden arvioidaan olevan samaa suuruusluokkaa.