Mielipiteet ja näkökulmat

Yt-uutisia kuuluu nyt monesta kunnasta ja hyvinvointialueilta. Kuntien talous on kovilla muun muassa kasvaneiden kustannusten, verotulojen heikon kehityksen ja sote-alueuudistukseen liittyvien muutosten vuoksi.

Julkisten toimijoiden rahat ovat vähissä, ja palveluita pitäisi parantaa. Taloustieteilijät usein suosittelevat kannustimien ­muuttamista. Voisiko osa valtionrahoituksesta kohdentua sen ­perusteella, mitä halutaan saada aikaiseksi?

Keskustelussa kuntien ja hyvinvointialueiden talousongelmista on sivuutettu alojen erot työnantajien eläkemaksuissa. 

Kyky selvitä vaikeista ajoista on yksi turvallisuuden tärkeä ulottuvuus. Julkiseen talouteen on jätettävä liikkumavaraa. Jos julkinen talous on suhdanteista riippumatta ­vakavasti alijäämäinen, silloin mahdollisuudet reagoida kriisitilanteissa heikkenevät jatkuvasti.

Kunnat ja hyvinvointialueet sekä niiden työpaikat ovat jatkuvan kriittisen uutisoinnin kohteena. Palveluiden käyttäjiltä saadaan kuitenkin voittopuolisesti myönteistä  palautetta.

Mitä sinulle merkitsee turvallisuus? Tulevatko mieleen raja-­aidat, koirat ja hävittäjät? Vaiko lämmin kouluateria, ­aamulla auratut kadut, terveyskeskus ja erikoissairaanhoito?

Julkisen talouden tilan heikentyessä Orpon hallitus joutuu tekemään huhtikuun kehysriihessä lisää sopeutustoimia niiden toimien lisäksi, mitä hallitusohjelmassa oli jo pää­tetty. Sopeutustoimien mittaluokka on useita miljardeja euroja.

Eläkejärjestelmä on ketjukirjemäinen: se toimii, kun on riittävästi tarpeeksi suuria ­uusia sukupolvia rahoittamassa edellisten eläkkeitä.

Kun mietimme uuden KT-lehden teemaksi työhyvinvointia, pohdimme toimituksessa, ovatko kunta- ja hyvinvointialan johtajat valmiita puhumaan lehdessä omasta hyvinvoinnistaan. Yllätys oli iloinen. 

Yritysvastuuta on ollut perinteisesti kolmenlaista: ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu, jolla viitataan esimerkiksi säntilliseen veronmaksuun. Globaaleissa tuotantoketjuissa toimiville yrityksille vastuullisuus on tärkeä osa liiketoimintaa, pakollinen juttu, jota ilman kilpailussa ei pärjää. Sitä se on myös julkisella alalla.

KT-lain mukaan KT:n jäseniä voivat olla kuntien, kuntayhtymien, hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien omistamat tai määräysvallassa olevat osakeyhtiöt, säätiöt ja osuuskunnat.

Koronnostojen vaikutukset näkyvät taloudessa. Hintojen nousutahti on hidastunut, ja talouden tahti hiljenee. KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho arvioi, että Suomessa korkojen vaikutus talouteen on verrattain merkittävä.