Mielipiteet ja näkökulmat

Kyky selvitä vaikeista ajoista on yksi turvallisuuden tärkeä ulottuvuus. Julkiseen talouteen on jätettävä liikkumavaraa. Jos julkinen talous on suhdanteista riippumatta ­vakavasti alijäämäinen, silloin mahdollisuudet reagoida kriisitilanteissa heikkenevät jatkuvasti.

Kunnat ja hyvinvointialueet sekä niiden työpaikat ovat jatkuvan kriittisen uutisoinnin kohteena. Palveluiden käyttäjiltä saadaan kuitenkin voittopuolisesti myönteistä  palautetta.

Mitä sinulle merkitsee turvallisuus? Tulevatko mieleen raja-­aidat, koirat ja hävittäjät? Vaiko lämmin kouluateria, ­aamulla auratut kadut, terveyskeskus ja erikoissairaanhoito?

Eläkejärjestelmä on ketjukirjemäinen: se toimii, kun on riittävästi tarpeeksi suuria ­uusia sukupolvia rahoittamassa edellisten eläkkeitä.

Kun mietimme uuden KT-lehden teemaksi työhyvinvointia, pohdimme toimituksessa, ovatko kunta- ja hyvinvointialan johtajat valmiita puhumaan lehdessä omasta hyvinvoinnistaan. Yllätys oli iloinen. 

Julkisen talouden tilan heikentyessä Orpon hallitus joutuu tekemään huhtikuun kehysriihessä lisää sopeutustoimia niiden toimien lisäksi, mitä hallitusohjelmassa oli jo pää­tetty. Sopeutustoimien mittaluokka on useita miljardeja euroja.

Yritysvastuuta on ollut perinteisesti kolmenlaista: ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu, jolla viitataan esimerkiksi säntilliseen veronmaksuun. Globaaleissa tuotantoketjuissa toimiville yrityksille vastuullisuus on tärkeä osa liiketoimintaa, pakollinen juttu, jota ilman kilpailussa ei pärjää. Sitä se on myös julkisella alalla.

KT-lain mukaan KT:n jäseniä voivat olla kuntien, kuntayhtymien, hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien omistamat tai määräysvallassa olevat osakeyhtiöt, säätiöt ja osuuskunnat.

Työ on välillä yhtä hurlumheitä. Kun ympäriinsä viuhuvien pallojen ja toisiaan seuraavien Teams-palaverien välissä istuu alas ja keskittyy tuottamaan vaikkapa uutta tekstiä, pää voi olla tyhjä kuin valkoinen paperi. Luovuus vaatii aikaa, huokoisuutta.

KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen kirjoittaa, että keskustelut Suomen työmarkkinamallin kehittämisestä käynnistyivät 24. marraskuuta. KT ja neljä EK:n liittoa oli kutsunut keskeiset liitot ja neuvottelujärjestöt saman pöydän ääreen, koska työministeri Arto Satonen toivoi työmarkkinajärjestöjen aloittavan keskustelut uudesta sopimisen mallista.

Koronnostojen vaikutukset näkyvät taloudessa. Hintojen nousutahti on hidastunut, ja talouden tahti hiljenee. KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho arvioi, että Suomessa korkojen vaikutus talouteen on verrattain merkittävä.

Suomi tarvitsee vuosittain yli 50 000 maahanmuuttajaa. Maahanmuutto pelastaa. Puuttuvat puoli miljoonaa. Tässä vain muutama esimerkki siitä, kuinka työ- ja osaamisperäisestä maahanmuutosta puhutaan julkisuudessa, kirjoittaa päätoimittaja Mervi Itkonen.