Mielipiteet ja näkökulmat

Suomalaista työelämää on kehitettävä niin, että Suomi on Euroopan johtava maa työelämän kehittämisessä ja työelämän laadussa. Näin kunnianhimoinen tavoite on asetettu maan hallituksen työelämän kehittämisstrategiassa, jonka on määrä valmistua kevään kuluessa.

Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esitykset ovat kenttäkierroksella kuntien arvioitavina. Maan hallitus tekee poliittiset linjaukset kuntauudistuksen jatkosta vasta kuntien kuulemisen ja muiden selvitysten jälkeen.

Raamisopimuksen syntyminen varmistui viime hetkillä ja keskusjärjestöt, KT mukaan lukien, totesivat kattavuuden olevan historiallisen korkea. Kunta-alalla KT:n ja pääsopijajärjestöjen väliset neuvottelut kyettiin vaikeuksista huolimatta toteuttamaan raamin aikataulujen mukaisesti ja kunta-alan neuvottelutulos avasi päätä myös muiden alojen neuvotteluille.

Elokuun alussa alkaneet työmarkkinakeskusjärjestöjen vaiherikkaat neuvottelut uudenlaisesta työmarkkinamallista eli raamisopimuksesta johtivat lopulta tulokseen. Suomen työmarkkinahistoriassakin uudenlainen sopimustyyppi sijoittuu liittotason neuvotteluiden ja aiempien keskitettyjen tupo-ratkaisujen välimaastoon.

​Maan hallitus käynnisti pääministeri Kataisen johdolla jo elokuussa yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa neuvottelut, joissa on tarkoitus yhteensovittaa talous- ja työmarkkinapolitiikan päälinjat.

Kuntatyönantajat on käynnistänyt kuntien ja kuntakonsernien tueksi Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hankkeen. Tavoitteena on kehittää alueellisten pilottien avulla osaamisen ennakointimalleja tulevaisuusajattelun pohjalta kuntien käyttöön.

​KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat päättäneet aloittaa tuloksellisuuskampanjan, joka ulottuu vuosille 2011–2014. Julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaiseminen sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen onnistuminen edellyttävät parempaa tuloksellisuutta.

Kunta-alalle saatiin jälleen loppumetreillä tiukkojen neuvottelujen jälkeen sopimukset kuluvan vuoden palkantarkistuksista. Neuvotteluasetelmat niin kunta-alalla kuin muillakin työmarkkinasektoreilla mutkistuivat ennen kaikkea sen vuoksi, että hintojen nousuvauhti kiihtyi vuoden vaihteessa. Sen seurauksena pääsopijajärjestöt asettivat palkankorotusten perusteeksi virallisen inflaatioennusteen.